a "Weasley" sweater with a twist - Melkein kuin Weasley villapaita

just finished a new (long awaited) sweater for my eldest daughter. The old one, had served well. But there was a dire need for a new one....
Luckily I got very precise specifications for the new sweater: high neck, sleeves like in the old sweater, loose fit, light blue colour  and her initial in front. Like in Harry Potter. Right.

So this is pretty much a Weasley sweater but knitted from  top -down, with raglan sleeves and colours are pale blue with a dark blue initial.

All very clear, and the sweater is exactly like she wanted it , so yay! A happy customer.

Pattern: none. (knitted according to a wish list)
Yarn: Garnstudio DROPS Big Merino, in #06 & #17
Needles: 5mm

Sain juuri valmiiksi silmukoita jäljitellen kirjotun ison I-kirjaimen vanhimman tyttären uuteen paitaan. Vanha olikin jo kovasti pidetty ja käytetty lähes loppuun. Uudelle oli siis todellinen tarve. Sain onnekseni todella tarkan listan siitä, millainen paita pitää saada, joten neulominen olikin sitten todella helppoa. Toivelistalla oli Harry Potterissa nähdyn Weasley-paidan tyyliin oman etunimen alkukirjain isolla paidan etuosaan. Värivaatimus : vaaleansininen (kirjain tummansinisellä) . Ja paidan piti olla lämmin, tarpeeksi väljä, hihat tarpeeksi pitkät  ja tietysti paidan piti olla pehmeä. Korkea kaulus. 

Noh. Tällaisen neuloin ja neiti oli hyvin tyytyväinen. Tuli kuulemma juuri sellainen mitä oli toivonutkin. 

Leftie

I knitted this shawl for my mom as a birthday present. The yarn is luxurious alpaca-silk blend from Malabrigo and the colours remind me of raspberry ice cream.

I really enjoyed knitting this one. Designed by Martina Behm, the shawl is originally designed to use leftover yarn in little leafs + stripes. Clever. Knitting process begins from one corner and then the leaves are knitted with short rows to the one side of the shawl. They look very pretty when the shawl is wrapped around ones neck.
One word about the Malabrigo alpaca-silk lace yarn: gorgeous ! (so unbelievably soft)
After finishing this one I went and bought another pattern from Martina Behm. Killer shawls!

Neuloin tämän huivin äidilleni syntymäpäivälahjaksi. Mallina on Martina Behmin Leftie, joka on alunperin suunniteltu jämälankojen käyttöön, mutta toimiipa se näinkin. Lanka on ihanana pehmeää Malabrigon alpakka-silkkiä ja väri tuollainen vadelmajäätelön tapainen kaunis roosa. 

Mallia oli todella mukava neuloa (tästä langasta olisi tosin mukava neuloa lähes mitä tahansa, niin ihanalta se tuntui käsissä) ja olin niin vaikuttunut mallista, että ehdin hankkia jo seuraavankin neuleohjeen samalta suunnittelijalta. Leftie neulotaan kulmasta kulmaan niin, että lehdet muodostuvat toiselle reunalle lyhennetyin kerroksin. Huivi asettuu nätisti kietaisten kaulaan niin, että pikkulehdet jäävät kuin kehykseksi. Yksinkertaista mutta tehokasta. 

Askews me - Patenttikuluri

When everyone else was doing it, so I had to try as well! Brioche I mean. Two-coloured brioche, to be more exact. You know, the sort that is all over blogs and instagram  at the moment.

I'm still not convinced that this is Something So Great, but it was relatively fun to knit. Maybe I just need to find  perfect brioche design that actually speaks to me. Haven't found that yet. Although I did stumble upon some amazing Russian brioche patterns via pinterest, unfortunately I cannot decipher russian, so those patterns (from 2012 - 2014 it seems - they have been really "avant garde" in Russian knitting scene then!) are pretty much useless to me.

Anyhow, the pattern that  chose to knit is Askews me dickey and it is a simple, two coloured brioche thingy .
I chose some really nice brushed alpaca from Garnstudio and cream / green colour combo and was done with it in no time at all. The dickey is warm and cushy. However, I don't see myself knitting anyhing else similar any time soon.

Patenttineulebuumi tuntuu vain ottavan lisää kierroksia ja kaksivärisiä patenttineulemalleja on blogit ja insta pullollaan.... Löysinpä minäkin ihan kivojakin brioche malleja pinterestin kautta mutta nepä ovatkin venäjäksi (ja jo vuosilta 2012 - 2014 - mistä taas huomaa että Venäjällä tuo patenttineulevillitys on näköjään alkanut jo paljon ennen kuin eräs amerikkalainen mies teki siitä niin hottia että polttaa) . Harmikseni en osaa venäjää yhtään, joten malleja voin lähinnä vain ihailla (mikäli venäjänkieli sujuu niin ainakin täällä on hiukan vaativampaan makuun olevia briochemalleja , kunhan osaa hakea niitä, pinterestin kautta pääsee helpommin niihin käsiksi...)

Neuloin siis tällaisen kauluri/hartianlämmitin jutun, joka on yllä valtavan lämmin ja ihanan pehmoinen, mutta ei tämä silti suuria tunteita herätä. Ihan "kiva", mutta ehkä kuitenkin enemmän oma juttuni ovat pitsineuleet, kirjoneuleet ja kaikki muutkin neuletekniikat. (sitä täydellistä brioche mallia odotellessa, joka kolahtaisi kunnolla....)

Kelmscott

So this is the cardigan I forgot to blog about circa one year ago. It is one of my favourites. It took me for Ages to knit. (mainly because I did not knit it that often...) but it is divine. I like it a lot. And as said on my last post, the Rowan Kid classic is one of the best yarns in this planet . Ever. 

Pattern: Kelmscott, by Carol Sunday

Tämä on se neulejakku jonka unohdin blogata täällä noin vuosi sitten kun tämä valmistui. Neulominen tuntui kestävän ikuisuuden (kestäähän se jos aina vaihtaa mieluummin helpompaan ja antaa neuleen vain muhia siellä korissaan...) Ehdottomasti yksi lempi neuleistani. Lanka on ihanaa. Kirjoitinkin tästä jo viime blogipostauksen yhteydessä, mutta kerrataan vielä: Rowanin Kid Classic on yksi parhaista langoista joista olen ikinä neulonut. Kestää varmaan äidiltä tyttärelle. Ei ole tämäkään jakku mennyt miksikään vaikka sitä on pidetty Paljon. (ja se on saattanut olla ryntättynä autoon jne...) ei niin mitään käytön jälkiä.

Noh. Itse mallihan tässä ei ole sieltä helpoimmasta päästä neuloa: pitsineulepintaa joka on todellista pitsiä, siis ei mitään " neulo kaikki nurjat nurjaa" vaan molemmilla kerroksilla tapahtuu. + muotoilut sivuilla, keskellä kappaleita, hihansuissa nätit yksityiskohdat jne. Puhumattakaan tuosta kauluksesta joka on vain fantastinen. Istuu nätisti paikoilleen ja näyttää hyvätä (vaikka olikin ihan pain in the arse neuloa)
Lemppari. Niih. Ehkä seuraavassa postauksessa niihin tämän vuoden puolella tehtyihin juttuihin sitten.

Bath Abbey

This is - yet again - one of those patterns that I had to knit, because it was such an intriguing technique that I'd never tried before. So all about project knitting this one.
And it was such a joy to knit as well. Lifted stitches + cables anyone? so cool to see the pattern developing under my fingers.... Plus the yarns are of course a delight to knit. Rowan Kid Classic being absolutely one of my long time favourites to knit with. It comes with an added bonus that knits that are made of this stuff seem to live forever. Without any signs of wear and tear. Very good yarn. I ended up having 3 balls left of this gorgeous yarn after knitting my Kelmscott.

Colourwise, this hat is looking very harmonious, but could use some more contrast - methinks. Then again. it is very peaceful and still kinda retro-looking this way as well. But imagine what it would look like in Westknit sort-of colours: neon yellow! Speckles! wild green + pink? would totally change the feel of this hat. (but maybe that is not quite for me...:-)

 Pattern: Bath Abbey hat by Faina Goberstein
Yarn: Rowan Kid Classic & Araucania Nature wool
Needles: 4,5 (maybe??) mm dpns.

Tämä on (taas) niitä projekteja, jotka ovat saaneet alkunsa kun ne on vain pakko ollut neuloa. Tämä tuon makean ja erikoislaatuisen neulepinnan takia, jossa yhdistetään nostettuja silmukoita ja palmikonkiertoja niin, että saavutetaan tuollainen hauskan kolmiulotteinen pinta. Jokainen kerros neulotaan vain yhdellä värillä, joten neulominen on aika vauhdikasta! Eikä tietenkään hatun mallissakaan mitään vikaa ole, mutta hyvä tehdä selväksi näin heti alkuun että se oli tuo tekniikka jota piti päästä kokeilemaan, eikä niinkään lopputuotteen himoaminen. 

Langoiksi valikoin Kelmscot neuletakista yli jäänyttä Rowanin Kid Classicia , jonka täytyy muuten olla yksi maailman parhaista langoista. Ikinä. Se ei nimittäin tunnu menevän käytössä yhtään miksikään! Ei nyppyjä, ei pinnan kulumista, ei niin mitään käytön jälkeä vaikka neuleita pitäisi miten paljon. Todella hyvälaatuinen lanka!  Ja kaveriksi laitoin Araucanian Nature woolia tuollaisessa semi-solidi ruskean sävyissä. Näin jälkikäteen on tullut mieleen, että olisi sitä voinut ehkä vahvemmankin kontrastin lankavalinnan tehdä (kuvitelkaa tämä Stephen sedän väreissä: neon pinkkiä! keltaista! räiskeitä! kaikki värit samassa langassa!) mutta ehkä tämä nyt kuitenkin on melko rauhallisen ja seesteisen oloinen pipo. Niinkuin minäkin (? hehe) 

ps. en löydä linkkiä Kelmscot neuletakkiini, voip olla etten ole sitä ikinä tänne blogannutkaan??? se täytyy korjata seuraavalla kerralla, on nimittäin ihan lemppari neule. 

Crochet basket - Lakanasta koriksi

This project had a somewhat unlucky start. We had a sheet for double bed that I liked very much. One day, I noticed a little tear on my DH's side of the bed, but did I fix it? Oh no I did not. I thought about doing it "later" . Mistake! After a couple of nights it was no longer a little tear but something that could be used as a window... Evidently too late to do any kind of mending magic.
I thought about it for a moment and tried tearing the sheet into some strips: maybe I could crochet with that. And 'lo! It worked beautifully. So instead of dumping the poor, old, torn sheet, I tore it some more...

And then I used the lovely grey rag to crochet a new storage basket. It took me an evening to crochet with 10mm hook, and the result is quite lovely, methinks.
Another project basket for me! Yay! (it is currently holding some merino wip for my eldest daughter...)

Joskus projekti voi saada alkunsa vahingossa. Niin kävi tällä(kin ) kertaa. Meillä on ollut yli kymmenen vuotta käytössä aivan ihana parisängyn alulakana, joka on juuri sellaista oikein hyvää puuvillaa. Kauhukseni huomasin että siihen oli tullut jostain pienen pieni palkeenkieli (sellainen, josta sormi juuri ja juuri meni läpi.) no korjasinko lakanan heti? EN tietenkään, vaan ajattelin että antaa olla ja korjaan sen myöhemmin. Mikä Virhe! Pieni repeämä oli siipan puolella sänkyä ja parin yön jälkeen ei puhuttu enää pienestä repeämästä vaan jotenkin se palkeenkieli olikin pienen oven kokoinen! Korjaa sellaista nyt sitten...

Eli vähän aikaa pohdin mitä lakanasta voisi tehdä ennenkuin revin kokeeksi sitä hiukan ja testasin virkkaamista. Sehän sujui hienosti. Revin siis koko lakanan n.3cm leveäksi räsyksi ja virkkailin yhden illan 10mm koukulla. Ja lopputulos on tämä uusi säilytyskori. Varsin pätevä tuote! (ja säilyttimiähän ei voi olla ikinä liikaa - eihän? ) Heti sain siihen vanhimmalle tyttärelle neulonnassa olevan merinolankakasan säilytykseen. Ja onneksi ymmärsin virkata koriin pienet kahvat: sitä on kovin näppärä kantaa ympäri kotia tarpeen mukaan (koska ainahan voi neuloa,kaikkialla talossa...)

Pineapple crochet shawl - Ananas-huivi

Sometimes things take their time to get finished. As with my newly finished pineapple-stitch crochet shawl. I think I begun this project way back in summer of 2014. Somehow a longish hybernation period followed, and it wasn't until last December that I finally picked it up again and started hooking again.

 I don't know why this happens with some projects. Do you? Because there's nothing wrong with this pattern. I like this yarn that is Estonian 100% wool single-ply, that I have dyed myself with coreopsis tinctoria a couple of summers back. Working on this one was slightly worksome, as I never quite familiarised myself with the stitch pattern, so I had to read charts all the way through the project. Still, I love the finished shawl. It is exactly what I wanted: a sunny crochet shawl, big enough to wrap around my shoulders. Knotted fringe is great, makes the shawl sort of bohemian.

Joillain projekteilla kestää valmistua. Tämä huivi on siitä erittäin hyvä esimerkki. Halusin virkatun huivin jossa olisi hapsut. Muistan vielä kun näin jollain HSLn bussissa hapsuhuivin ja ajattelin että joku tuollainen olisi ihana. Värjäsin virolaisen ohuen villalangan pari kesää sitten tiikerikunosilmällä ja siitä tuli aurinkoisen keltainen. Kerrassaan mahtava väri. Ja aloin virkata.

Olisikohan se ollut jo edelliskesänä? Taisin tännekin postata kuvan kun virkkailin tätä onnellisena purjehdusreissulla ja silloin oletin että kun kelit kylmenisivät, niin huivi olisi valmis. Vaan kuinka ollakaan, into lopahti ja tämä sai lepäillä rauhassa, täysin keskeneräisenä viime joulukuuhun asti.

Mitään syytä tälle odotukselle en keksi. En kyllä missään vaiheessa päässyt aivan sinuiksi mallivirkkauksen kanssa, eli jouduin koko ajan lukemaan ohjetta.

Toisaalta, nyt kun tämä on valmis niin siinä on kaikki kohdillaan: nätti perinteinen ananas-mallivirkkaus. Ne hapsut jotka jostain syystä oli pakko saada ja värikin on mieleinen.Koko on tarpeeksi iso, jotta tähän voi hyvin kietoutua ja huivia riittää hartioiden ympärille pari kierrosta.  Ehkä tämän piti vain kypsyä siellä korin pohjalla? Käykö muilla koskaan näin?

Hello? do you hear me? - Haloo, kuuleekohan kukaan ?

It's been a while. Yep. I returned to my job and it affects everything... I never thought I would be able to forget my blog but evidently that (too) can happen. So here we are, more than a month has passed since my last blog post and I have managed a pile of different thingies...
Some of them look like this - ( in various stages of progress).

 

 

 

 

 

Nyt sekin on nähty että bloginsa voi unohtaa. Kokonaan. Palasin takaisin töihin opintovapaan jälkeen ja kummasti on ollut arjessa taas uudelleenopettelemista. Tässä unohtaa kohta jo päänsäkin, kun on sellainen overload päällä jatkuvasti.
Ja ne käsityöt - noh: lähinnä repertuaari tuntuu laajenevan, mikä on tietysti ihana asia. Paljon olen ehtinyt tässä yli kuukauden blogipaussin aikana. Kuvat saaavat kertoa mitä täällä on puuhailtu aina kun on ollut vähän aikaa. Tarkemmin sitten ensi kerralla.