Lacy baktus

At first there was a skillfully dyed shetland wool fibre (by Wildcraft), which I spun to a 2-ply yarn. Then it was placed in the basket to be admired and patted every now and then. During many, many, many months it got buried ever deeper in that basket and finally, It got forgotten.
Until last week, when I went through the forementioned basket and found the lonely skein of Lichen- coloured handspun.

  Lacy Baktus. That was its destiny. And after some two nights of nearly fervent knitting it came to be my new scarf.

Joskus ammoisina aikoina (muutama vuosi sitten) ostin ihanaista Wildcraftin shetlannin villaa ja surruttelin siitä rukillani kaksisäikeistä lankaa. Voi miten nättiä se olikaan ja jäin miettimään mitä siitä neuloisinkaan. Vyyhti pääsi lankakoriin päällimmäiseksi ja sitä aina välillä salaa ihailin ja ehkä vähän saatoin silittääkin.
 Sitten, kuin huomaamatta, vyyhti sai lisää kavereita ja alkoi hautautua yhä syvemmälle korin uumeniin. Ja sinne se unohtui. Noin vain! Oma ihana lankani oli jäänyt totaalisesti muiden, uudempien lankojen varjoon. 
Kunnes - viime viikolla kävin läpi kyseistä koria ja löysin vyyhdin melkein korin pohjalta! Ja näin että siinä se oli - minun uusi lacy baktus huivini. Kerin langan ja aloin neuloa. Eipä aikaakaan niin baktus-huivi oli valmis. Ja sen värinvaihdot ovat niin kauniit. Ja sävyt viileät mutta lanka itsessään lämmintä. Enää ei tarvitse lankaparan unohdettuna odotella kohtaloaan, vaan se saa viettää monia hetkiä kaulaani lämmittäen. 

Oh! Red! Orange! - Mitä punaisia ja oransseja!!

I dyed yarn with dried  Cortinarius semisanguineus  caps and got these bold orange and red hues. Really love the intensity of colour here! Then, as there were way too many poisonous Paxillus involutus growing on our backyard, I collected them and threw them into my dye pot in the midst of the leftover dyebath of cortinarius semisanguineus... and the result was a rather delightful toffee shade.
Love, love love those colours!!

 Värjäilin viime syksynä kuivaamillani verihelttaseitikin lakeilla hieman villalankaa ja voi miten syviä ja värikylläisiä sävyjä tällä kertaa tulikaan! Oranssi on oma lempivärini ja tässä sitä sitten olisi, oikein syvän punaisen seurassa. Voi mikä onnistumisen riemu! Olenhan jo muutaman vuoden ollut aivan hurahtanut kasvi- ja sienivärjäämiseen, mutta tämänkertainen tulos on ehdottomasti yksi suosikeistani. 

Kun sitten pihalta löytyi vielä reilusti pulkkosieniä, jotka ovat myrkyllisiä ja siksi kovin ei-toivottuja ainakin meidän pihaan, niin keräsin nekin väripataan. Pulkkosienet saivat mennä kaveriksi verihelttaseitikeistä jääneeseen jälkiliemeen ja kun myrkynkeittäjän tavoin pataani hämmentelin, niin lopputuloksena oli lämpimän kinuskisen sävyistä lankaa. Aika namia. 

One more photo. Just because...

Next! - Seuraava!

When in doubt - cast on! Sometimes a great new project is all that is needed to lift my spirits after the unfortunate screw up with my other knitting project. So here we go. I'm casting on for a fair isle hat. I spent some time carefully picking the colours. All these yarns have been dyed by me with different plants and mushrooms.  Delicious!

Kun muut käsityöprojektit alkaa tökkiä niin mikään ei lievitä tuskaa niinkuin kohdalle sattumalta osunut uusi ihana neulemalli, johon sitten etsitään sopivat langat tuolta lankakaapin pohjilta. Seuraavaksi puikoille pääsee kirjoneulepipo, johon hartaudella valitsin kuvan langat. Kaikki nuo olen itse värjännyt eri kasveilla ja sienillä... ne on just nyt ihania.

From my dye pot - Väripadasta nousseet

Phew what a spring it's been! But today we had the last big portfolio dl at the university and now I have only my bachelor's thesis to return before summer ... then it's bye bye for studies for the summertime! It's such a relief to be able to do something else than study-related stuff again.

Anyhow, I'll show you a couple of dye experiments that I've done this spring. The first one is this un-assuming neutral which is something like a greyish beige. Very neutral. This one I got from Lactarius turpis. 
I wanted to try dyeing with this mushroom as it was plentyful in the forests last autumn. I probably won't be using it again for dyeing, as the resulting colour is somewhat boring. 

The second skein is dyed with Hypogymnia physodes (Tube Lichen) , and this colour I like a lot. I got help from my kids picking this lichen from fallen down branches, and then via prolongued dyeing process I got this amazingly beautiful ochre/ honey/ golden varigated colour. It took three days to get this colour, but I like it so much that I will definitely dye with tube lichen again.

Tänään oli viimeinen iso portfolion palautus yliopistolle tältä keväältä (tuttavallisemmin megaportfolio -- omani painoi varmaan reilut kaksi kiloa...) ja tuntuu kuin valtava haarniska olisi riisuttu pois päältä. Jäljellä on enää kandityön palautus arvosteltavaksi. Sen jälkeen opinnot ovat tältä lukukaudelta pulkassa. Aika vapautunut olo! Ja ihanaa ajatella että nyt mahdollisesti ehtii tehdä muitakin kuin opintoihin liittyviä asioita vapaa-ajalla. Jei. 

Mutta tietysti olen tässä keväällä välillä ehtinyt väripadan ääreenkin, ja tuossa kuvina pari kokeilun tulosta. Ensimmäinen vyyhti on saatu aikaiseksi mustarouskuilla.  Mustarouskuhan on todella omanlaisensa värisienten joukossa koska se on ainoa rousku josta on väriä saatu irti. Täytyy silti myöntää, että lopputulos on lievä pettymys. Odotin hieman vahvempaa väriä, mutta tulipa kokeiltua. Mustarouskua oli viime syksynä pilvin pimein lähimetsissä niin ei näiden keräämiseenkään kovasti vaivaa tarvinnut nähdä. Värisävy nyt on tuollainen super-neutraali harmaan ja beigen väliltä oleva sävy. 

Sen sijaan tuo toinen vyyhti on sitten ehdottomasti yksi suosikeistani, mitä olen luonnonväriaineilla saanut aikaan. Väri on peräisin sormipaisukarveesta, jota kasvaa ihan yleisesti puiden oksilla. Lapset osallistuivat syksyllä sormipaisukarveen keräämiseen kun jonkun isomman myräkän jälkeen oli  tippunut paljon oksia. Siitä sain hyvät värjäysmateriaalit tätä kokeilua varten. 
 Värjäysprosessi oli pitkä, ja keittelin lankaa sormipaisukarveen kanssa kolmena peräkkäisenä päivänä , joiden aikana väri tummeni kauniin okran/leijonankeltaisen ja hunajan  sävyiseksi. Lanka on todella kaunis livenä, kun pitää näistä lämpimistä syksyn sävyistä. Tätä lisää tulevaisuudessakin.

Blue from Japanese Indigo pt.2 - Väritatarella sinistä; osa 2

Everything's blue in this world... well not really, but in my dyepot that was the case for some time.
I've dyed yarn both blue and green. (by overdyeing my yellow yarns with japanese indigo). I also went ahead and tried dipping some undies and babywear into my ingotine dye and it worked! (colour stays fast even through 60-degree machine wash!)  'Some' photos  of the process to follow...

Sinistä siellä, sinistä täällä, sinistä päällä joka säällä? ei nyt ihan päde tuo loru, mutta sinistä on alkusyksystä värjätty melkoisesti. Joko ihan ihtellään tai sitten keltaiseksi värjättyjen lankojen päälle, jolloin lopputuloksena on ollut erilaisia (ihania!) vihreitä. Kokeilinpa jopa puuvillaisten vaatekappaleidenkin värjäystä samalla liemellä - ja hienosti onnistui. (väri kestää näköjään myös 60-asteen konepesun:-) 
Eli kuvakavalkadiin siitä värjäyksestä ja mitä on saatu aikaiseksi väritatarella...

How to extract blue from Japanese indigo - Kuinka uuttaa sinistä väritataresta

I'm frantically knitting more mittens and socks and hats as this week has finally brought dipping temperatures with it. It's officially autumn. But in the meanwhile - some pictures of my japanese indigo dyeing earlier this autumn.

No kylmenihän ne kelit sitten kertaheitolla. Täällä neulotaan lapasia, sukkia ja myssyjä niin nopsaan kuin mahdollista, jotta pienet sormet, varpaat ja korvat eivät paleltuisi. (juu ja onhan siellä jotain tietysti itellekin tulossa. uutta myssyä ja sellaista.) mutta niitä valmiita odotellessa vähän kuvia väritatarella värjäyksestä. tai paremminkin siitä värin uuttovaiheesta....

 

Japanese indigo plant. I've grown mine from the seed and they started flowering in early August. I'm hoping to get some seeds for next year from these plants but last night we had below zero temperatures, which ruined the leaves so basically I'm not dyeing anything more with my wilted Japanese indigo this year. 

Väritatar tuossa pihassa. Tilasin siemenet keväällä Englannista ja esikasvatin sisällä. Ulos siirsin siinä kesäkuun 12 päivän kieppeillä ja kasvit ovat todellakin viihtyneet ja kasvaneet s u u r i k s i . Toivon saavani näistä omista kasveistani siemenet ensi vuodeksi. Kukat ilmestyivät jo elokuun alkupuolella, mutta koska siemenien kypsyminen on tällä kasvilla niin hidasta jouduin tänään leikkaamaan viime yön pakkaselta hengissä säilyneet kukat maljakkoon. Toivottavasti kehittyvät siinä.

 Cutting the stems and separating leaves from the stalks. I've used old glass jar (5litres) to put my leaves into.
Erotellaan lehdet varsista ja sullotaan purkkiin. Olen käyttänyt tähän 5litran vanhaa karhu-purkkia. 

 Cover leaves with warm water (from tap) and place the jar into large kettle with water in it (double boiler system) heat the water up to 60 degrees Celsius.

Lisätään lämmintä vettä hanasta lehtien päälle niin, että lehdet peittyvät ja sitten koko purkki isoon kattilaan vesihauteeseen. Lämmitetään kunnes vesihauteen lämpö n. 60astetta.

 Keep up the temperatutre for about two hours or until leaves turn olive green and look wilted.

Pidetään lämpötila tasaisena n.60 asteessa kunnes lehdet muuttuvat uuttuneen näköisiksi, eli väri vaihtuu oliivinvihreäksi. Tähän meni noin kaksi tuntia

 Water in jar has a petrol blue hue - now put approx.50g of soda in the bottom of a large bucket.

Vesi on selvästi sinertävää kuten ylemmässä kuvassa. Nyt laitetaan n.50g (eli n.3ruokalusikallista) soodaa suuren tyhjän ämpärin pohjalle.

 Sieve the liquid directly on top of soda. Keep the leaves if you want to dye with them later to get a second colour from the same dye stuff. It's important to turn the liquid alkaline asap, to gain best possible blue.

Väriliemi kaadetaan siivilän läpi suoraan soodan päälle ämpäriin - jolloin liemi muuttuu samantien reilusti emäksiseksi. Tässä vaiheessa pinnalle muodostui heti vaahtoa.

 Start the airing process: I poured liquid from one bucket to another for about 15minuts. During this time the colour of liquid turned from blue green to blueberry blue.

Sitten hapetusta. Kaatelin lientä ämpäristä toiseen vartin verran. Hapettamisen aikana väriliemi muuttui sinertävän vihreästä tumman mustikan siniseksi.

 Then the liquid is placed back in the pot (temperature should be 45-50 degrees celsius at this point. I reheated the liquid up to that temperature) and the sodium dithionite is added. Then the dyebath needs to rest for about an hour during which the liquid turns yellow and it develops a surface film that looks metallic.

At this point dye bath is finally ready. Yarn needs to be properly washed, thoroughly wet, preferably warm, but no mordanting is needed. Then yarns are dipped into dyepot and left for 10minutes or so , after which they are lifted up, and the extra moisture is milked back into the pot. Yarns need to be aired and this is when they turn blue. It's almost like magic! (photos of this phase to follow in some other post. Otherwise there's just too many photos in this blog post...)

Kun hapetus/ilmaaminen on valmis kaadetaan paksuuntunut väriliemi kattilaan ja lämmitetään 50 asteeseen,  (ei yli!) jolloin lisätään natriumditioniitti. Kyseinen aine pelkistää liemen. Tähän menee noin tunti. Väriliemi on valmis kun pinnalle on muodostunut yhtenäinen metallinhohtoinen kalvo ja liemi sen alla on keltaista.  

Ja sitten pääsee värjäämään. Kunnolla pestyt, kosteat (ja mielellään lämpimät, etteivät laske liemen lämpötilaa) langat lasketaan värikylpyyn ja annetaan olla siellä 10minuuttia, sitten langat nostetaan ylös ja ylimääräinen neste puristetaan langoista takaisin kattilaan. Tässä vaiheessa lankojen (keltainen) väri alkaa muuttua hapen vaikutuksesta siniseksi. Tuo on se maaginen hetki, jota ei meinaa uskoa todeksi. (ja siitä kuvia sitten tuonnempana - tässä postauksessa on jo ihan tarpeeksi kuvia uutosta... ) Lankojen annetaan rauhassa saada happea vähintäänkin yhtä kauan kuin olivat padassa ja sitten voi toistaa käsittelyn. Lopputuloksena saatu väri (kunnollisen huuhtelun ja ulkona kuivaamisen jälkeen) näkyy alakuvassa. Nättejä sinisiä, huomattavasti morsinkovärjäyksellä saatuja sinisiä syvempiä sävyjä. Ihan ihmeellistä hommaa.

And after repeating that last step twice , then rinsing the yarns as normally  - this is the final colour. Very nice blues. So much more saturated colour than what I got from woad.

The magical woad blue - Maagista morsinkovärjäystä

Last spring I bought some woad seeds. My aim was to be able to grow my own dye plants and to dye yarn blue... Now I've been harvesting and trying my hand at dyeing with both woad and japanese indigo and oh. It is like magick! Some photos of my woad dyeing experiment to follow:

 Keväällä ostin morsingon siemeniä ja kylvin ne, kastelin ja istutin taimet kukkapenkkiin... nyt ne ovat i-i-i-soja kasveja ja vaikka niillä jo pari kertaa olen värjännytkin (eli korjannut lehtiä sellaiset 1,6kg) niin ei sitä huomaa juurikaan. Vielä on morsinkoa yhteen jos toiseenkin värjäykseen. Puhumattakaan väritatarista joka on aivan fantastinen värikasvi. Näistä molemmistahan saa juuri sitä maagista sinistä. Indigosta puhutaan. Ja värjäys itsessään - noh. se tuntuu ihan taialta! Vihreää kasvia josta tulee erilaisten vaiheiden jälkeen keltainen väriliemi, josta nostettuna hapettamalla saadaan sinistä. Ihan ihmeellistä!

Summer - Kesä

 We're back from a sailing trip.... Before leaving home I managed to spin my only TdF skein of yarn. It's merino from WildFibres in Traveller. I spun it into a 3ply yarn (navajo-plied) and ended up with 187m/100g.

Palasimme puolentoista viikon purjehdusreissulta ja pesukone pyörii tauotta. Ennen reissuun lähtöä sain kehrättyä valmiiksi vaivaisen vyyhdin lankaa Tour de Fleecen merkeissä. Nätti 3-säikeinen (navajo-kerrattu) lanka siitä tuli, 187m/100g ja kuituna Wild Fibresin merinoa.

Some photos along the way the southern coast of Finland...

 

I did not have time to knit during our trip but crocheted this pouch for onions. Just to be used in our boat. 

En neulonut purjehdusreissulla juuri ollenkaan, mutta sain sentään virkattua veneeseen tarpeellisen sipulipussin. Siellä on sipulien hyvä keikkua aaltojen tahdissa... 

Have a great summer - now I'm off to forest to pick some blueberries...
Hyvää kesän jatkoa kaikille! nyt matka käy metsään mustikoita poimimaan...

Lupins - Villejä lupiineja

Among all the plant dyeing I've done this summer, lupins have to be my favourite plants to dye with so far. They give a very good variety of yellows and greens, depending on which part of the plant is used for dye bath + which mordant is in use.

Eipä olisi uskonut, mutta lupiinista tuli kertarysäykselä lempivärjäyskasvini näiden värikokeilujen aikana. Lupiinia kasvaa tässä lähistöllä aivan tolkuttomasti ja alkukesästä pellon laidat ja tien reunat ovat yhtä lupiinimerta. Niistä riittää mainiosti väripataan ja tarvittavat määrät kerää hujauksessa kun kasvia on niin reilusti tarjolla. Ja väripadasta nousee lankoja vihreästä mitä kauneinpaan kirkkaankeltaiseen, ihan riippuen siitä mitä osaa kasvista on käyttänyt + mikä puretusaine. Loistava värikasvi!

Above yarns that I dyed with lupin flowers only. Two on the left just alum mordanting (10%), the one in the middle alum (10%) + iron sulfate 4%, two on the right copper sulfate (3%) mordant.
Yllä pelkillä lupiininkukilla värjätyt. Puretukset vasemmalta: aluna (10%), aluna(10%), aluna(10%) + rautasulfaatti (4%), kuparisulfaatti(3%) , kuparisulfaatti(3%). 

 These are dyed with lupin leaves and stalks. 3 on the left mordanted with copper sulfate (3%) , the two on the right with alum (10%)

Varsilla ja lehdillä sain keltaista ja oliivia... (paras keltainen ikinä!!) kolme vyyhtiä vasemmalta kuparipuretuksella, kaksi oikeanpuolimmaista pelkkä alunapuretus.