Homespun - Kotikutoista

When I began spinning some three years ago with a spinning wheel, my first yarn was this very uneven indigo-dyed thingy. It was very thick and thin. Overtwisted at some parts but still somewhat charming. Then, in some point, during the last three years I learned to ply yarn navajo-style and spun some 200g of natural coloured BFL. It became a bit ropish but still ok. Well, I've finally knitted something out of those yarns! I made a new jacket for my little man. And it looks very homespun (which it is) indeed.

I had no pattern, just took the measurements and then knitted top-down with yoke increases and some stripes.  Simple.

Kolmisen vuotta sitten opettelin kehräämään rukilla ja ensimmäinen tuotos oli todella epätasainen, indigovärjätty merinolanka. Jotain kaunista siinäkin langassa oli ja päätin käyttää sen johonkin myöhemmin... kun vain ensin keksisin mihin. Sitten jossain vaiheessa viime vuosien aikana opettelin ketjukertaamaan rukilla kehräämääni säiettä ja syntyi 200g luonnonruskeaa BFL kuidusta kehrättyä lankaa. Se oli hieman narumaista, koska kierrettä tuppasi kerratessa syntymään "riittävästi". 

 Nyt sitten, vihdoin, neuloin noista langoista jotain. Pikkumies sai uuden neuletakin, joka näyttää varsin kotikutoiselta.  Siltikin, kun tarvittiin isompi neuletakki, niin tähän langat riittivät juuri ja juuri. Malli on omasta päästä, vähän lyhennettyjä kerroksia niskassa korkeutta tuomaan ja sen jälkeen ylhäältä alas neulottu kaarrokelisäyksillä. Ei mitään kommervenkkejä. Vain lämpöä lapselle.

 

Colour confusion?

So I finished the Colour Affection shawl and wet blocked it, which made it so much better, size-wise. I have mixed feelings about this project: it must have been one of the most pleasant projects to work with, but the result does not quite live up to my expectations. I do like it - don't get me wrong - but I had something fabulous in my head and this is not it.

Pattern: Colour Affection by Veera Välimäki
Yarns: The Yarn Gallery Wool Boucle, Posh Yarn Sylvia (purple) and  Lanitium ex machina basic sock (green)
Needles: 4mm

Colour affection huivi parani huimasti märkäsileytyksellä ja siitä tuli varsin mukavan kokoinen. Ei nyt mikään jättisuuri, mutta ihan selkeästi kaulahuivia suurempi. Lopputulos on ihan kiva. Ei suuria hurraahuutoja muttei tämä totaalisesti epäonnistunutkaan ole. Värit ovat ihanat, mutta tässä mallissa ne eivät toimi kombinaationa parhaalla mahdollisella tavalla. Silti: kyllähän tätä käyttää ihan mielellään kuitenkin....

Mediterranean sun - Välimeren aurinkoa

I spent a wonderful long weekend with my DH in Barcelona. We ate well, drank great coffee in various little caféterias, ran the Marato de Barcelona and admired buildings and sights.

 I'm wearing a rosy tunic, that I made just before our trip. (pattern from Burda)  The tunic has a cool draping on one side, but it is impossible to see from the photos.

Standing on Placa de España. Photo is taken on Friday, on Sunday 15th of March I ran the Marathon there.... What an experience!

Vietimme miehen kanssa ihanan pitkän  viikonlopun Barcelonassa. Söimme hyvin, joimme hyvää kahvia ja nautimme paikallisia leivonnaisia, ihastelimme näkymiä ja kävelimme kilometritolkulla. Juoksimme maratonin. Hieno reissu kerrassaan. Kuvissa näkyy juuri ennen reissua ompelemani ruusuinen tunika. Kangas on EK:n palalaarista, viskoosi trikoota. Kaava Burdasta. Tunikassa on hauska drapeeraus edessä vasemmalla sivulla, mutta kuvista sitä on mahdotonta nähdä. 

Olipa kiva reissu, nyt virkistyneenä arki tuntuu taas erittäin hyvältä!

Waiting for summer - Kesää odotellessa

A light and colourful dress this time. The fabric was too wonderful to resist, so I made a knee-length dress of it. Love the pattern, which is loose and flowing but has ties than can be used to regulate the width on the waist.
Oh and the sun is here! Spring!!

 Ompelin keväisen kevyen ja ihanasti hulmahtelevan mekon kankaasta, jonka löysin EKn palalaarista. Värit olivat vastustamattomat ja kuviokin hurmaava. Siitä se sitten lähti. Mekon malli on todella mieleinen, pidän nauhoista jotka lähtevät edestä ja ne voi solmia taakse vyöksi. Mekko itsessään kun on väljä, niin nauhoilla saa väljyyttä koottua vyötärölle... Tykkään kovasti!

Ja nyt kelpaa odotella kesää (sillä keväthän on jo täällä!) ja ihastella aurinkoa, joka vihdoinkin paistaa siniseltä, pilvettömältä taivaalta.

Stranded - lisää kirjoneuletta

The fair isle bug has bitten me. This time I've been working on a rather colourful waistcoat. Reminds me of my childhood...

Kun pitkästä aikaa olen päässyt kirjoneuleen makuun niin ei kannata keskeyttää flowta. Tällä kertaa tuloillaan kirjoneule liivi, joka jotensakin onnistuu muistuttamaan lapsuuteni vaatemuodista...

Colour Affection?

Stripe addiction? I did not get the popularity of Colour Affection shawl when everyone was still knitting it. But now that the idea of it has been brewing for a couple of years, I finally picked up my needles, chose my favourite colours, and started knitting.

The problem is that the shawl is looking really small. After reading from several blogs that the pattern makes a h u g e shawl to wrap oneself into, I am somewhat disappointed. As my shawl is less than 30cm deep.... looks like a scarf.

Then there's the issue with the colours that I chose: not enough contrast, I'm afraid. Well. As I have finished this and it was such a nice thing to knit, I cast on for another one. With a thicker yarn and bigger needles this time. Maybe the second time's the charm? and maybe I can transform this one into something more shawl-like by wet blogging it. I truly hope so.

Vihdoin täälläkin neulotaan Veera Välimäen raitoja. Kesti pari vuotta ennen kuin Colour Affectionin charmi puri ja neulomus pääsi puikoille. Valitsin lempivärit, ja aloin neuloa. Tosin neulomus näyttää hyvin epäilyttävältä. 
Ensinnäkin värit ovat liian samaa tummuusastetta (niiden valoisuusarvo on liian samankaltainen) joten koko huivi näyttää tummahkolta. Toinen asia on huivin koko. Nyt valmiina, mutta vielä sileyttämättömänä, se on kaikkea muuta kuin se ihanan iso kääriytymishuivi, josta olen muiden blogeista lukenut. Korkeutta ehkä nafti 30cm ja muoto enempi kaulaliinamainen. Silmukkaluvut ovat oikein, joten en tiedä mistä tämä johtuu. Ehkä märkäsileytys pelastaa huivin, se jää nähtäväksi. 
Noh. 
Näistä pienistä vastoinkäymisistä sisuuntuneena kerin itsevärjättyjä paksumpia lankoja ja aloitin uudelleen. Näyttää paremmalta. Ehkä toinen kerta toden sanoo...