Crochet basket - Lakanasta koriksi

This project had a somewhat unlucky start. We had a sheet for double bed that I liked very much. One day, I noticed a little tear on my DH's side of the bed, but did I fix it? Oh no I did not. I thought about doing it "later" . Mistake! After a couple of nights it was no longer a little tear but something that could be used as a window... Evidently too late to do any kind of mending magic.
I thought about it for a moment and tried tearing the sheet into some strips: maybe I could crochet with that. And 'lo! It worked beautifully. So instead of dumping the poor, old, torn sheet, I tore it some more...

And then I used the lovely grey rag to crochet a new storage basket. It took me an evening to crochet with 10mm hook, and the result is quite lovely, methinks.
Another project basket for me! Yay! (it is currently holding some merino wip for my eldest daughter...)

Joskus projekti voi saada alkunsa vahingossa. Niin kävi tällä(kin ) kertaa. Meillä on ollut yli kymmenen vuotta käytössä aivan ihana parisängyn alulakana, joka on juuri sellaista oikein hyvää puuvillaa. Kauhukseni huomasin että siihen oli tullut jostain pienen pieni palkeenkieli (sellainen, josta sormi juuri ja juuri meni läpi.) no korjasinko lakanan heti? EN tietenkään, vaan ajattelin että antaa olla ja korjaan sen myöhemmin. Mikä Virhe! Pieni repeämä oli siipan puolella sänkyä ja parin yön jälkeen ei puhuttu enää pienestä repeämästä vaan jotenkin se palkeenkieli olikin pienen oven kokoinen! Korjaa sellaista nyt sitten...

Eli vähän aikaa pohdin mitä lakanasta voisi tehdä ennenkuin revin kokeeksi sitä hiukan ja testasin virkkaamista. Sehän sujui hienosti. Revin siis koko lakanan n.3cm leveäksi räsyksi ja virkkailin yhden illan 10mm koukulla. Ja lopputulos on tämä uusi säilytyskori. Varsin pätevä tuote! (ja säilyttimiähän ei voi olla ikinä liikaa - eihän? ) Heti sain siihen vanhimmalle tyttärelle neulonnassa olevan merinolankakasan säilytykseen. Ja onneksi ymmärsin virkata koriin pienet kahvat: sitä on kovin näppärä kantaa ympäri kotia tarpeen mukaan (koska ainahan voi neuloa,kaikkialla talossa...)

Pineapple crochet shawl - Ananas-huivi

Sometimes things take their time to get finished. As with my newly finished pineapple-stitch crochet shawl. I think I begun this project way back in summer of 2014. Somehow a longish hybernation period followed, and it wasn't until last December that I finally picked it up again and started hooking again.

 I don't know why this happens with some projects. Do you? Because there's nothing wrong with this pattern. I like this yarn that is Estonian 100% wool single-ply, that I have dyed myself with coreopsis tinctoria a couple of summers back. Working on this one was slightly worksome, as I never quite familiarised myself with the stitch pattern, so I had to read charts all the way through the project. Still, I love the finished shawl. It is exactly what I wanted: a sunny crochet shawl, big enough to wrap around my shoulders. Knotted fringe is great, makes the shawl sort of bohemian.

Joillain projekteilla kestää valmistua. Tämä huivi on siitä erittäin hyvä esimerkki. Halusin virkatun huivin jossa olisi hapsut. Muistan vielä kun näin jollain HSLn bussissa hapsuhuivin ja ajattelin että joku tuollainen olisi ihana. Värjäsin virolaisen ohuen villalangan pari kesää sitten tiikerikunosilmällä ja siitä tuli aurinkoisen keltainen. Kerrassaan mahtava väri. Ja aloin virkata.

Olisikohan se ollut jo edelliskesänä? Taisin tännekin postata kuvan kun virkkailin tätä onnellisena purjehdusreissulla ja silloin oletin että kun kelit kylmenisivät, niin huivi olisi valmis. Vaan kuinka ollakaan, into lopahti ja tämä sai lepäillä rauhassa, täysin keskeneräisenä viime joulukuuhun asti.

Mitään syytä tälle odotukselle en keksi. En kyllä missään vaiheessa päässyt aivan sinuiksi mallivirkkauksen kanssa, eli jouduin koko ajan lukemaan ohjetta.

Toisaalta, nyt kun tämä on valmis niin siinä on kaikki kohdillaan: nätti perinteinen ananas-mallivirkkaus. Ne hapsut jotka jostain syystä oli pakko saada ja värikin on mieleinen.Koko on tarpeeksi iso, jotta tähän voi hyvin kietoutua ja huivia riittää hartioiden ympärille pari kierrosta.  Ehkä tämän piti vain kypsyä siellä korin pohjalla? Käykö muilla koskaan näin?

Granny square basket - Mummunruutukori

A couple of weeks ago I was asked to teach crochet in a art house happening in Espoo. I gladly accepted and had a lot of fun teaching crochet for kids (and some adults too). This little basket is something I made beforehand, just to show that there's more to granny squares than blankets. I used Scheepjes Linen soft yarn and a 3,5mm hook to achieve dense enough fabric.

If you want to make a similar basket you will need to crochet five basic grannysquares (5 rows high each) Then combine by sewing the seams and to finish off at first make 1 row of single crochets and then 1 row of crab stitches. This gives some stability to the top edge.

Muutama viikko sitten sain ohjata virkkauspajaa Espoossa ja vietin mahtavan lauantain lähinnä lapsia opastaen. Pajaa varten virkkasin mm. tällaisen pienen säilytyskorin isoäidinneliöistä - ideana oli näyttää että voi niitä isoäidin ruutuja käyttää muuhunkin kuin peittoihin. Lisäksi tähän tarvitaan vain viisi ruutua, joten se on suhteellisen nopea työ virkata. 

Lankana käytin Scheepjesin Linen Softia ja koukkuna 3,5mm. Koukku oli aavistuksen pieni langalle, joten juuri sopiva tällaiseen työhön, jolta vaaditaan tukevuutta ja jämäkkyyttä. 
Virkkasin 5kpl isoäidinruutuja värejä vaihdellen. (jokaisessa on 5 kerrosta) ja sen jälkeen yhdistin ruudut koriksi ompelemalla. Yläreunaan virkkasin yhden kerroksen kiinteitä silmukoita ja lopuksi kerroksen rapusilmukoita, jotka saavat aikaan tuon mukavannäköisen pykäreunan. Helppo ja nopea säilytysratkaisu pikkutavaroille.

Diamond cushion - Timangityyny

It took some time but last week I sat down with my sewing machine and attached backing material and a zip to finish off my diamond cushion. Early summer I got to test Pirjo's wonderfully inventive diamond technique and got immediately addicted. I could see so many possibilities with this technique and started a couple of crochet projects, of which this was the first one. 

I love those colours. Turquoise, red, pale pink, mustard yellow, deep dark fuchsia all in one. My stitch count was a bit off trom the start but it really doesn't matter... I love this little cushion. Looks great on our new, charcoal corner sofa. Yay!

Sain viimein istahdettua alas ompelukoneen ääreen ja tehtyä tämän timangityynyn valmiiksi asti. Vähän kesti. taas. 
Alkukesästä sain ilokseni testata Pirjon kekseliästä timanttienvirkkaustekniikkaa, johon sitten jäinkin tehokkaasti koukkuun. Heti mallitilkun jälkeen aloin virkata tätä tyynynpäällistä ja paria muutakin samaa tekniikkaa hyödyntävää pikkujuttua. (jotka ei ole ihan viimeisteltyjä vielä...) 

Ompelin virkatun päälikappaleen kaveriksi tyynyn takakappaleen käsityöpuuvillasta, jonka värit sattuivat sopimaan täydellisesti valitsemiini väreihin. Pidän aivan älyttömästi tästä väriyhdistelmästä: turkoosia, syvää punaista, ihan haileaa vaaleanpunaista, tummaa fuksian punaista ja sinapinkeltaista. Nam. Miellyttää silmää jotenkin todella paljon tällä hetkellä. 
Tyynystä tuli kiva väriläiskä uudelle hiilenharmaalle kulmasohvallemme. Sieltä se melkein loistaa väreillään.

busy bee - herhiläisenä

so what's new? so much going on. Almost too much.
There are times when I remember to stop. To breathe. and to take a moment with some craftsy stuff. Which in turn makes me happier and more relaxed version of my busy bee- me...

Flight of Fancy still going on . Here's my "blocking station" that I improvised from a piece of styroform and thin dpns. Worked like magic. (I needed to get 65 motifs to the same size so this was a brilliant invention. for which I totally stole the idea from someone in the Scheepjes CAL group. Very handy!)

So I'm on my way of crocheting the picot border to my 1st FFlight of fancy shawl. (the 2nd is still in pieces. no progress there )

Yep. I try to speed up my blogging cycle somewhat. I have plenty of stuff to show here, so I'll try to be more organized and show you what I'm up to.

Mitäs siellä? Täällä vaihteeksi pistetään ihan herhiläisenä menemään arjen kiireissä. Välillä koitan muistaa hidastaa ja hengittää ja pitää ihan tauonkin kaikesta "välttämättömästä" ja joskus jopa onnistunkin. Sitten taas on hetken hieman parempi ja seesteisempi olo. Kun muistaisi että käsityöt tekevät hyvää sielulle ja niitä kannattaa senkin vuoksi tehdä... 

No niin, eli viime aikoina täällä on lähinnä ommeltu, mutta myös virkattu ja vähän jopa neulottukin. iso virkattu shaali on reunusta vaille valmis (kesäversio siis) ja se toinen on vielä palasina pöydällä - mutta kuvassa onkin ihan todella hyvä kapine, nimittäin tuollainen blokkaus/ sileytys kehikko, jonka rakensin styroksin palasta ja ohuista sukkapuikoista. Näin samanmoisen virityksen CALin facebook ryhmässä ja pitihän se kopioida omaan käyttöön. Tulee kuulkaa todella näppärästi kaikista virkatuista kuvioista juuri oikean kokoisia (ja kun niitä on 65/ huivi ja se 2 huivia tekeillä, niin tämä oli ehdottomasti näppärin tapa saada samankokoisia kuvioita aikaiseksi) 

Nyt on sillä lailla että oikeasti yritän päivittää blogia vähän tiheämpään tahtiin. Sillä materiaalia kyllä riittää. En saa millään edes ns. rästejä pois vaikka blogaisin pari viikkoa putkeen, joten taidan unohtaa osan projekteista ja esitellä täällä vain jotkut. Ja jatkossa siis sellainen sujuvampi päivitystahti. Eikös joo?

around 1970's - joskus 70-luvulla

I crocheted this headband that makes me think of the 1970's. The colour combination that I used is just so retro, late 60's early 70's, mix of sunny ochre yellow, burned orange and deep olive green. Love that.

I've never been much of a headband-wearing-kind of person before, but I think it is about to change now that my hair is longer. I love wearing my hair like that: just whipped up in a messy bun + a headband. So effortless.

Pettern: Sienna headband by Bee Clinch (from Vintage Crochet , Susan Cropper ed.)
Hook: 3,5mm
Yarns: various cotton mix yarns from my stash

Virkkausmojo vain jatkuu. Tällä kertaa koukulla syntyi hippi-henkinen virkattu hiuspanta, joka kiinnittyy taakse somimisnauhoilla. Reunoissa koristeena pykävirkkausta ja muutenkin koko komeudesta tulee ihan 70-luvun värimaailma mieleen. On viljapellon lämmintä keltaista, vähän poltettua oranssia ja tummaa oliivinvihreää. Aiemmin ei olisi tullut mieleenikään virkata tällaista, mutta nyt kun hiuspehko on kasvanut pituutta, niin aika usein tulee kietaistua se jonkinlaiseksi sykeröksi ja komeuden saa kruunattua hiuspannalla. Vähän hippi-meininkiähän tässä on ehkä nähtävissä. Tykkään.

Crochet by numbers? - Virkkausta ohjeesta?

It's been of while. Oh well. Everything is fine, just holidays - you know...

I've been thinking what it is that bugs me in this CAL that I'm taking part in. And guess what- I think it is a lack of creative freedom. I felt really a bit bored during weeks 1-3 of this CAL as everything was premeditated: I had bought the yarn pack and now someone was telling me which yarns to combine and what to crochet with them. It reminded me somehow of those paint by number paintings that you can buy and there are ready-made instructions of which paint hue to use and where. The result is always up to some standard, but the creativity content is pure zero.
As I was growing more and more uneasy I suddenly realised that heck - I do not need to follow those instructions to the letter. I can make my own colour combos! And from there on I've really come to love Scheepjes Flight of Fancy CAL.

There was a discussion , pretty early on into the CAL, about colour choices, changing colours etc. Some people voiced out their concern that changing colours from designer's choices would show disrespect to the designer. I have to disagree. I think  (if I was a designer) that it must be very interesting for a designer to see different interpretations of her designs.

So I've been crocheting along with the CAL but only crochet motives from weeks 1,2, & 3 are exactly like in the pattern. For the rest I have always picked the yarns that please my eye the most. It is looking good:-)
Really enjoying this now!

No johan aika taas lentää. Mutta ei hätää - kaikki on hyvin. Mitä nyt lomia on vietetty, purjehdittu, juostu vähän maratonia jne. Mutta käsityöthän kulkee aina mukana. Lomallekin. 

Viimeksi olin ehkä vähän tympeänä tätä Scheepjesin Flight of Fancy CALia kohtaan. Moni asia ärsytti ja lopulta tajusin miksen nauti shaalin tekemisestä. Olin tavoistani täysin poiketen ostanut lankapaketin (eli minulla on oikeat langat, tiettyjä sävyjä myöten) joten ohjeen seuraaminen oli tylsää. Ei mitään yllätysmomenttia, ei luovuutta lankojen valinnassa jne. Vähän niinkuin sellaisissa värityskuvissa joissa on numerot. 1= punainen, 2= sininen jne. Kyllähän niinkin ihan hienoja kuvia saa aikaiseksi, mutta luovuutta siinä on käytetty tasan 0%. Ja tämä oli siis ongelma, josta onneksi oli todella helppo ulospääsy: lopetin värikoodien tuijottamisen ja virkkailin menemään aivan omilla väriyhdistelmillä. Ja johan alkoi tuntua virkkaaminen taas mukavalta. 

Nyt olisi 65 virkattua ( tai no, ketä yritän huijata - 130 , koska virkkaan rinnalla talviversiota huivilankojen jämistä) kuviota, jotka seuraavaksi virkataan kiinni toisiinsa. Näyttää erittäin hyvältä. Ja  on muuten todella mukava tällainenkin CAL kun vain saa oman asenteensa kohdilleen. Eikun virkkaamaan. 

PS, Nuuskis: Huomasin juuri haasteesi, vastaan siihen seuraavassa postauksessa!

Hooking away - Koukunvarressa

I've been crocheting a lot lately. I don't know why the crochet bug has bitten so hard this time, and I don't care. It is nice to crochet for a change (to knitting that is)...

I'm well on my way with a Lucy Ripple blanket, that is just a riot of fantastic colours... It is the ultimate summer project, as the ripple stitch pattern is mindless and it is fantastic to choose colours, what comes next, what after that etc. Such a joyful project.

 As for the summer 2015 Scheepjes CAL , I have some issues with it... Let's see what happens. I'm following the facebook group where the pattern is published one piece at a time, and the discussion on that group is at times well, how to put this nicely, "amazing".

Täällä on kuulkaas virkattu niin että koukut sauhuaa. Tekeillä on jos jonkinmoista virkkuuta ja niistä tässä kaksi. Lucyn Ripple viltti on ihan täydellinen kesäkäsityö. (sopii hyvin tällaiseen viileään kesään kun viltin alla on lämmin samalla kun virkkailee sitä eteenpäin). Itse mallivirkkaus on todella helppoa ja sitten jääkin jäljelle vain päättää aina mitä väriä laittaisi seuraavaan raitaan, ja mitä sitä seuraavaan jne. Välillä kuuluu ihastella vilttiä sohvan selkänojalla ja sitten voi taas napata koukun ja seuraavan värin ja jatkaa tyytyväisenä eteenpäin. 

Toinen projekti, joka jatkuuu kokonaisuudessaan 11 viikkoa, on Scheepjesin kesä 2015 CAL. Tästä olen vähän montaa mieltä. Alan kallistua sille kantille, että tällaiset CALit eivät ole ihan minua varten. Lanka on toki oikein mukavan tuntuista ja näköistä ja valmistuva shaalikin vaikuttaa hyvältä, mutta muuten potuttaa aika moni asia. 
CAL toimii facebook ryhmässä, jossa mallista julkaistaan joka viikko yksi ohjeen osa lisää, ja keskustelun taso ryhmässä on .. hmm. jos nyt nätisti sanoo niin aika mielenkiintoista. (esim. jotta shaalin voi blokata niin ohjeena on että siihen on pakko käyttää Eucalania. Siis niin vain Kuuluu Tehdä!  Eli siis ilman sitä ei hyvä.jne... tästä voi jo kokeneempi virkkaaja päätellä paljon) Jooh. katotaan kuinka homma tästä lähtee etenemään.

Flight of Fancy CAL

I ordered my kit for Scheepjes summer 2015 CAL in late May and today the CAL finally begun. It is going to be a crocheted shawl in Scheepjes new linen blend yarn  (gorgeous stuff with unbelievably saturated colours!) . My kit is in Peacock colourway. Deep emerald and petrol blues, royal purple etc.  So here we go again....

Kun edellisestä CALista on selviydytty niin tänään alkoi uusi. Scheepjesin Flight of Fancy. Tällä kertaa tulossa virkattu huivi, jonka ohje paljastuu yksi osa kerrallaan. Tänään aloitettiin lila- petroolinsinisistä kuvioista, niitä pitäisi virkata nyt alkuun 8kpl. Lanka on ihanaa. Uusi Scheepjesin pellavasekoite, jossa on käsittämättömän vahvat ja hehkuvat värit. 
Taas tietää että virkattavaa riittää joksikin aikaa:-)

Almost there - Lähes

Note to self: when a crochet (or knitting) pattern is divided into several parts and almost every part ends with the words: "Fasten off and work away your tails of yarn." it just could be wise to do so. Obviously I did not weave in , or work away my tails of yarn while crocheting, so guess what I'm facing now? Yep. Dozens and dozens (probably around 200 actually!) yarn ends. Oh well, this can be therapeutic - right?

 And just a tiny little bit of surface crochet and my blanket is done. Finished.

Välillä voisi olla hyvä tehdä niinkuin ohjeessa kehotetaan. Sophie's Universe peiton ohjehan on ilmestynyt ilmaiseksi 20 osassa, joista lähes jokainen loppuu kehotukseen päätellä langanpäät, ja sileyttää peitto. No päättelinkö langanpäät ? en tietenkään, eli nyt edessä on lähes 200 langanpään päättelyurakka. Onko olemassa ihmistä joka nauttisi lankojen päättelemisestä? En minä ainakaan. 

Noh. Ehkä otan tämän terapauttisena kokemuksena ja päättelen kaikki kertarysäyksellä. Ja kun viimeiset pintavirkkauksetkin on nyt valmiit ei peittoon enää mitään muuta tulekaan. Se olisi niinkuin valmis. Tässähän tulee lähes haikea olo. 
Onneksi on ne langanpätkät vielä...

Akimbo

Looks like this blog should be called "whining and shawls"... Because lately that's what's been going on here. I do not know how come I've recently finished so many shawls - did not even realize it before started blogging about them... Anyhow - here's the second alphabet challenge project started in October (and finished in November already)

Mikäli viimeaikaisia postauksia katselee, niin tämän blogin voisi nimetä uudelleen nimellä "Harmitusta ja huiveja" - tai jotan sinne päin. Viime aikoinahan olen lähinnä valittanut tästä olotilastani ja valmiit työt on olleet kaikki huiveja. Eikä se huivisade mihinkään lopu (vieläkään) tässä postauksessa toinen Kahelien aakkoshaasteen A-kirjaimen projekti. Akimbo-huivi. (valmistui ihan "sääntöjen" mukaan jo marraskuussa - mutta tuo valokuvaus on vienyt hiukka aikaa....taas kerran)
Pattern: Akimbo by Stephen West
Yarns: Garnstudio Drops Alpaca in #5470m (army mix) and #5565m (dark red mix/tummanpunainen)
Needles: 3,5mm

I've only recently discovered designs by Stephen West and they are very wearable, I think. (as a December challenge/letter "C" I have already started knitting Clockwork)

The central part (garter stitch section) of the Akimbo went very fast - but the chevron was somewhat fiddly due to slipped stitches and increases. (Not actually difficult - but just sort of hard for me to remember....)
I should have taken a photo of the shawl directly off needles - because at that time I had serious doubts weather it could ever become something wearable. So crooked and distorted it was! But after a warm bath and some rigorous pulling in every direction + careful blocking resulted a totally good looking shawl. (amazing what you can achieve by wet-blocking!!)
Vaikka Stephen Westin ohjeita on Ravelry pullollaan - olen vasta nyt havahtunut näiden mallien hienouteen. Ovat todella konstailemattoman oloisia hiuveja, joita tulee takuulla käytettyäkin. (ei siis ihme, että kahelien joulukuun aakkoshaasteena - ja siis c-kirjain projektina- olen aloittanut neulomaan Clockwork-huivia.)

Akimbon keskiosa (tai siis muu kuin reunus) on aina oikeaa neuletta - ja todella haipakkaa neulottavaa. Siinä ei montaa telkkarinkatselukertaa tarvittu, kun huivin runko oli valmis. Mutta tuo raidallinen reunus sitten... jotenkin siinä säheltäessä sitten kuluikin aikaa ihan kiitettävästi (eikä se siis suinkaan ole mitään ydinfysiikkaa! kaikkea muuta - jotenkin vain onnistuin sekoilemaan kolmion reunoissa ja kärjessä niin, että purkamaan pääsi harva se kerros aina muutaman silmukan verran kun "meniköhän oikein - eiku näin" - tilanne yllätti)
Lähinnä harmittaa, etten tullut ottaneeksi kuvaa huivista siinä vaiheessa, kun se valmistui puikoilta - oli nimittäin aikamoiden retale! keskusta veti kasaan ja reunat aaltoilivat hulluna - lisäksi kärki repsotti surullisen näköisenä neulekasan keskellä... sellainen onnettoman rätin näköinen tapaus. Mutta eipä taida sellaista ongelmaa ollakaan, mitä ei lämpimällä kylvyllä ja reippaalla ravistelulla ja venytyksellä saisi pelastettua. Nimittäin märkäblokkauksen (sileytys taitaa olla se "virallinen" suomen kielen sana) jälkeen huivi on kuin eri planeetalta.

Besides knitting my life is revolving around my pregnancy. (+ of course trying to survive the day by day family life etc..) Just last Friday I was at the hospital yet again and this time it was better news: the medication they put me on is finally working and the cholestasis is in control as I write this. Of course I need to go through regular lab tests and control visits to hospital next week as well, but at the moment it is looking a bit better! Yay!)

As I realised that nothing is certain in this pregnancy and the labour can be induced very soon indeed should something happen - I reacted like any knitter would and ordered "some" yarn to finally make that baby blanket for our newcomer. Very strangely - I decided to crochet a hexagon blanket.
I cannot believe I'm actually holding a crochet hook! So much fun! and the hexagons are looking pretty darn good so far...

Tuleepa pitkä blogikirjoitus mutta mitä väliä... Eli pieni update myös tähän raskaushepatoosiin liittyen: sappilääkkeet ovat alkaneet toimia ja arvot olivat hyvässä laskussa nyt perjantaina! Jipii! Jotenkin helpottunut olo, että homma on nyt kontrollissa ja toivottavasti pysyy sellaisena vielä muutaman viikon. Sairaala- ja labrakäynnit jatkuvat tietenkin, ja jos jotain tulisi, niin sitten käynnistävät synnytyksen herkästi, koska ollaan päästy jo ns. turvallisille viikoille. Totta kai tässä silti toivoo, että ainakin viikon vielä saisi olla vauveli mahassa - silloin nimittäin ei enää tarvitsisi naistenklinikalle lähteä synnyttämään, vaan voisin synnyttää tuossa tutussa sairaalassa. Niin juu ja olen tosiaan sitten aloittanut virkkaamaan (!!!!) vauvalle peittoa - sillä tajusin vasta viime viikolla, että synnytys voi tulla nopeastikin eteen, eikä sitä aikaa ehkä olekaan ensi vuoden puolelle saakka. Eli mitä siis kunnon neuloja tekee: no tilaa tietysti kasan alpakkalankaa (koska lankavarastoissa ei tietenkään ollut mitään pojalle sopivaa väriä... ) erittäin epätyypillisissä rauhallisen sinertävissä, vihertävissä ja neutraaleissa sävyissä ja alkaa virkata niistä hexis vauvanpeittoa.
Ja että on ihanaa! Olen aivan innoissani tämän virkkauksen kanssa. Malli on ihana. Koukun kanssa puuhaaminen tuntuu jotenkin niin rentouttavalta vaihtelun vuoksi. Jopa lankojen värit sopivat tähän omaan olotilaan, kuin nenä päähän. Perfecto.