Treasure - Aarre

I need to show you what I got as a gift from my mom. Because I consider this a true treasure for someone like me.

These old knitting and whitework embroidery books are just incredible. The detail of the photos and drawn instructions amazes me. So clear. So precise. I think I actually would be able to try something out of these books even with my beginners German skills (books are in German , they date back to 1918 and 1920 and are from Deutschen Moden Zeitung - series) Really just take a look at the photos below...(click them to open)

I also got the wonderful Kirjokintaita knitting book (by The Grand Old Lady of Finnish knitting: Mary Olki) that dates back to 1947. Included are very good technical notes (book shows hofor example how to bind of the last stitches of mittens by using 3-needle bind off method, which I've never seen used in this context) and insights to Finnish knitting in the beginning of 20th century. So cool! Thanks mom!

  

 
Ihan pakko näyttää minkä aarteen sain joululahjaksi omalta äidiltäni. Eli viime vuosisadan alusta olevat saksalaiset neulonta- ja valkokirjonta-kirjat (vuosilta 1918 ja 1920) sekä Mary Oljen iki-ihanan Kirjokintaita, painos vuodelta 1947. Nämä ovat korvaamattoman hienoja opuksia! Ihan käsittämätöntä millainen teknisten piirrosten, ja valokuvien laatu on noissa saksalaisissa käsityökirjoissa.
 Ja vaikka saksankielentaitoni onkin siellä d-kielenä opitun tasolla, niin kuvat ovat niin selkeät, ettei näissä tarvitse todennäköisesti osata kieltä lainkaan, josko haluaisin joku päivä toteuttaa kirjoista jotain. Puhumattakaan siitä kuinka Kauniita nuo kirjat ovat! Valkokirjonta-kirjan kansi on kohopainettu ja sopisi tauluksi seinälle. Laitoin tuohon ylemmäs kuvia kirjoista, sillä sanat ei nyt vain riitä kuvaamaan sisältöä. (kannattaa klikkailla kuvia isommiksi, että näkee mitä tarkoitan)

Ja sitten tuo Mary Olki. Suomalaisen neulonnan äitihahmo, jos joku. Kirjassa on myös todella hyviä tekniikkavinkkejä (joita en osannut lainkaan odottaa) kuten langan jatkaminen , josta kirjassa todetaan:
 "Langan jatkaminen on neuletyössä tehtävä huolellisesti. Se ei koskaan tapahdu solmiamalla vaan liitetään langan päät toisiinsa kiertämällä niitä yhteen. Yhdyskohdasta tulee aivan huomaamaton, jos kumpaakin päätä ohennetaan vetäisemällä langasta pois säije tai pari esim. 4-5cm pituudelta. Nämä ohennetut päät asetetaan päällekkäin, kierretään etusormelle asetettaessa ja neulotaan huolellisesti. " 
Siis tekniikka sinänsä ei ollut tuntematon, sillä se löytyy kyllä Zimmermannin kirjoista, mutta enpä ole samaan törmännyt uudemmissa opuksissa. Lisäksi ohjeet on mm. 3-puikolla pääteltyyn lapasen kärkeen jne. Ihan loistoteos! Kiitos äiti!

It's been a while... - Pitkästä aikaa

I don't know where the time has gone. I've neglected this blog for way too long...(but got to confess that I haven't felt like writing at all during the last couple of weeks)

Well - it has not been so silent in knitting front - I've just attached buttons to my Grace - cardigan.

And the postman has been busy bringing me knitting magazines.
I also discovered (again) our town library. They have an amazingly good selection of crafts books - like this. I have to say this was a real nice surprise to find a Finnish version of Nancy Bush's Estonian lace book.
What a great book. I'm currently knitting Madli's scarf
Also the selection of books in Swedish is impressive (I cannot really speak swedish - but the town where I live is approx half. Swedish speaking - and due to our history as a country Swedish is obligatory language at school - which is why so many people never learn it properly) Anyways - I can read it enough to cypher knitting & crochet patterns.

Jopas aika kuluu taas nopsaan. Viimeisestä blogipostauksesta on vierähtänyt jo enemmän kuin tovi (lähinnä sen takia ettei ole vain yhtään hotsittanut kirjoittaa mitään...) Neulonut tietysti olen lähes normaaliin malliin, Juuri tänään kiinnittelin napit paikoilleen Grace - neuletakkiin. Ja posteljooni on tuonut kiitettävään tahtiin paketteja , kuten esim kasan englanninkielisiä neulelehtiä - joita kelpaa taas selailla. (miksi suomalaisten käsityölehtien valokuvat on aina niin tylsiä?? Voisivat ottaa oppia kansainvälisistä neulelehdistä. siellä sentään kuvat stailataan kunnolla ja on oikein ilo katsella lehtiä moneen otteeseen. )

Löysin myös uudelleen Sipoon pääkirjaston, jossa on hämmästyttävän hyvä valikoima neule- ja virkkauskirjoja. Lainasin suomenkielisen painoksen Nancy Bushin ihanasta pitsihuivikirjasta - ja puikoille hyppäsi jo Madlin huivi.
Lisäksi löysin hauskoja ruotsinkielisiä kirjoja (vaikka kouluruotsi onkin sillä todella "opiskelin tätä aikoinaan koulussa kun pakko oli ja olen suorittanut virkamiesruotsin, joten on vain loogista etten yhtään muista kuinka ruotsia puhutaan" - tasolla, niin onneksi sentään neule - ja virkkausohjeiden lukeminen sujuu lähes kivuttomasti. ) Amigurumi kirjassa on niin vinkeitä otuksia, että taidan koittaa taitojani pitkästä aikaa virkkauksessa.

Cold & pretty - Pakkaspäivä

It's a beautiful day. Sun (!) is shining - or trying to shine (it really only just climbs above treeline...). It is freezing cold. River has finally frozen. Pretty.

There is also a matter of having eaten too much chocolate (Evidently that still happens when you're 30-something - you can eat too much chocolate) My stomach is all messed up but otherwise I'm feeling content and relaxed. Here's something I got my DH for Christmas present -Kirikindad II - by Aino Praakli. Estonian patterned mittens from Estonian National Museum. Really cool book! (and at parts funny, in the epilogue Praakli talks about Finnish Athlete Tiina Lillak "probably a tennis player" who might be her relative in some way - now - Tiina Lillak was not a tennis player , but a world class Javelin thrower...she won Olympic silver and gold in World Championships in the 1980s - not that I've any interest in sports;-)

That chocolate-brown mess in the photo is the scarf that I'm still knitting for my mom (I'm a bit late with that one..) It should be ready in couple of days time.

Aivan upea pakkaspäivä. Joki on vihdoin jäätynyt ja ulkona oli ihana olla. Vielä parempi olo olisi jos en olisi onnistunut syömään liikaa suklaata - näköjään sitä ei koskaan opi, että suklaan syönnilläkin on rajansa. Ei auta että on yli 30vee. Maha sekoaa kyllä jos sinne tolkuttomasti suklaata laittaa....

Kuvassa joululahja mieheltäni, ihana Kirikindad II kirja, jossa paljon eestiläisiä kirjoneulelapasia. Aika hassu pikkukirja - mutta tykkään kovasti siitä. Kuvassa näkyy myös epämääräinen ruskea kasa - josta on tulossa äitini joululahja (hieman myöhässä - mutta kyllä se tämän vuoden puolella valmistuu!)