Hat trick - Hattutemppu

Let me introduce Anna - my newest hat. Actually it's two hats in one as it is reversable. Such a cool pattern. But pure agony to knit (if I'm being completely honest) and it took me a half a year to graft the lower edge of the hat....
This is my first double knitting project, meaning that the both sides of the hat are knitted simultaniously. Very cool technique (and s l o w ). I have dyed the yarns myself - the green one was dyed with Cow Parsley (alum premordant, iron after mordant) and the light brownish alpaca was dyed with Bladderwrack. Very satisfying knitting with yarn that I have dyed myself.

Hattutemppua olisi tarjolla. Mallina Anna - Pipo on pääasia kirjan onteloneulottu myssy, joka on 2 in 1 malli. Toiselta puolelta ihanan vihreä kera vaalean kukan ja toisella puolella värit päinvastoin. Tämä on ensimmäinen onteloneulottu projekti jonka olen toteuttanut ja malli on makee. Tosin todella h i d a s neuloa. Lisäksi valmiiksi neulottu pipo odotteli sitä päättelykeijua yli puoli vuotta ennen kuin sain alareunan silmukoitua valmiiksi. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan - eh?

Olen superylpeä näistä pipolangoista sillä ne olen itse värjännyt pari kesää sitten. Vihreä on värjätty koiranputkella (aluna esipuretus ja rauta jälkipuretus) ja vaalea alpakka on käynyt rakkoleväkylvyssä. Jotenkin todella mukavaa neuloa itsevärjätyistä langoista.

Dye experiment with bladderwrack - Värjäyskokeilua rakkolevällä

We spent Midsummer in Nauvo , situated in the archipelago of Turku. There I happened to mention aloud that I'd love to try using bladderwrack for my plant dyeing experiments... evidently my daughters heard me and collected me this rather sizeable pile (around 8kilos!) of bladderwrack.

I dried the seaweed so that it was easier to carry and then used it in two batches for dyeing wool. And what wonderful shades it gave!! This has to be one of the best dyeing surprises so far. Love those colours!! (only alumn & cream of tartar as mordants. Yarn was all premordanted)

Vietimme juhannusta vanhempieni mökillä Nauvossa ja siellä rannassa plutatessamme mietiskelin ääneen että rakkolevää olisi kiinnostavaa kokeilla värjäyksessä. Tyttäreni ilmeisesti kuulivat mitä selitin, sillä ei mennyt kauankaan kun tulivat ilmoittamaan, että olivat keränneet minulle yllätyksen. Ja niinhän rannassa odotti iso kasa rakkolevää. (märkäpaino jossain 8kilon kieppeillä..) Olin kyllä tosi iloisesti yllättynyt! 

Kuivasin levän jotta sitä oli helpompi liikutella ja värjäsin tuossa kesällä sitten kahdessa erässä lankaa. (esipuretettu alunalla ja viininkivellä) Täytyy sanoa että rakkolevä oli paras yllätys ikinä värjäyksessä! Tykkään hirmuisesti noista lämpimistä terracotan, toffeen ja kinukin sävyistä . (muuten aika samankaltaisia kuin kevään ensimmäisessä verihelttaseitikkikokeilussani...) Ihania värejä!