Upcycled - Kierrätystä

Old duvet covers (100% cotton ones) often have a great material, and can be reused again and again. I bought mine from flea market. It was white with tiny flower buquets in brown and ochre and nice borders on both short ends. I then dyed the duvet cover in a washing machine with reactive dyes, and it became this lovely herbal green. After which I just went clip-clip-clip, using a Burda casual dress pattern as a base and made this summer sheet dress.

 It became my favourite thing to wear due to no-fuss straight pattern, that still sits beautifully - thanks to the bust darts, and the length is perfect. Just to the knee. I love the colour as well. What's not to like? Only that the autumn is finally here, and it is getting cooler. Need to wear black tights underneath dresses to be safe from the cold. 

Vanhat pussilakanat ovat monesti todella hyvälaatuista puuvillaa ja tämän yksilön löysin kirpparilta. Se maksoi ehkä euron. Pussilakanassa oli alunperin pieniä ruskeita ja okranvärisiä kukkakimppuja luonnonvalkoisella pohjalla - ja boordikuvioinnit päissä. Värjäsin lakanan yrtinvihreäksi pesukoneessa (käytin reaktiivivärejä, soodaa ja glaubersuolaa) ja sitten vain naps,naps.... 

Mekon pohjana käytin taas kerran jotain Burdan mekkokaavaa, jota vähän muutin. Tässä mekossa on muuten mukavat taskut, joten kännykkä kulkee näppärästi mukana. Siinä on myös rintamuotolaskokset, jotka takaavat hyvän istuvuuden, vaikka mekko malliltaan onkin rento ja väljä. Tykkään tästä tosi paljon. Harmi vain ettei ihan näin kesäisissä tunnelmissa enää olla kuin kuvissa.... tänäaamuna jouduin vihdoin kaivamaan sukkahousut naftaliinista kun eilen meinasi sääret jäätyä illalla. Ei siinä - ihan mukava tämä syksykin on.

Oh! Red! Orange! - Mitä punaisia ja oransseja!!

I dyed yarn with dried  Cortinarius semisanguineus  caps and got these bold orange and red hues. Really love the intensity of colour here! Then, as there were way too many poisonous Paxillus involutus growing on our backyard, I collected them and threw them into my dye pot in the midst of the leftover dyebath of cortinarius semisanguineus... and the result was a rather delightful toffee shade.
Love, love love those colours!!

 Värjäilin viime syksynä kuivaamillani verihelttaseitikin lakeilla hieman villalankaa ja voi miten syviä ja värikylläisiä sävyjä tällä kertaa tulikaan! Oranssi on oma lempivärini ja tässä sitä sitten olisi, oikein syvän punaisen seurassa. Voi mikä onnistumisen riemu! Olenhan jo muutaman vuoden ollut aivan hurahtanut kasvi- ja sienivärjäämiseen, mutta tämänkertainen tulos on ehdottomasti yksi suosikeistani. 

Kun sitten pihalta löytyi vielä reilusti pulkkosieniä, jotka ovat myrkyllisiä ja siksi kovin ei-toivottuja ainakin meidän pihaan, niin keräsin nekin väripataan. Pulkkosienet saivat mennä kaveriksi verihelttaseitikeistä jääneeseen jälkiliemeen ja kun myrkynkeittäjän tavoin pataani hämmentelin, niin lopputuloksena oli lämpimän kinuskisen sävyistä lankaa. Aika namia. 

One more photo. Just because...

For a warm recovery - Lämpöä palautumiseen

Hey, it's been a while. I've been mostly working and running. My latest FO is also made with my passion for running in mind... I dyed the yarn for these legwarmers last winter at the Uni. The method is called "parking meter" - dyeing, where the yarn is wound into an extremely long skein that is then dyed in two separate dye baths. I used a warm red in one of the pots and a cold red in the another one. That resulted a self striping yarn with long colour sections. A fun experiment that knitted up beautifully into these simple ribbed legwarmers.

These are just the thing after lengthy runs, when my feet long for something warm and comfortable. I have tested these after the half marathon that I run last weekend in Turku, and they are great help in recovery. (also wearing them now, after a 20km plus run, love these!)

Menikö kuukausi jo? no ohhoh. Olen lähinnä tehnyt töitä ja juossut. Toki vähän on tullut ommeltuakin ja jotain neulottuakin, mutta siinä tärkeimmät. 
Jotain valmistakin, eli villaiset raitasäärystimet joustinneuleella neulottuina. Langan värjäsin viime talvena koulun värjäyskurssilla ja kokeilin jossain kirjassa näkemääni tapaa, jossa tahdään aluksi megapitkä vyyhti (käytin loimipuita tähän tarkoitukseen) joka sitten värjätään niin, että puolet on yhdessä väripadassa ja puolet toisessa. Värit on ihan puhdas lämmin punainen ja kylmä punainen. Suoraan purkista , ei mitään sekoituksia tällä kertaa. Ihan hauska tekniikka, vaikkakin kyllähän näitä raitoja neuloisi lähes samalla vaivalla kahdelta eri kerältäkin. 

Joka tapauksessa näiden säärystimien takana oli tarve saada kunnolla jalassa pysyvät säärystimet, joita tarvitsem pitkien juoksulenkkien ja kilpailujen jälkeen. Auttavat palautumisprosessissa ihanalla lämmöllään. Ja kyllä tuli toimivat, sillä nämä on testattu viime viikonlopun Paavo Nurmi puolimaratonin jälkimainingeissa, ja ovat aivan mainiot. Tänäänkin pääsivät jalkaan parinkympin lenkin jälkeen. Aah tätä mukavaa lämpöä ja pehmeyttä.

From my dye pot - Väripadasta nousseet

Phew what a spring it's been! But today we had the last big portfolio dl at the university and now I have only my bachelor's thesis to return before summer ... then it's bye bye for studies for the summertime! It's such a relief to be able to do something else than study-related stuff again.

Anyhow, I'll show you a couple of dye experiments that I've done this spring. The first one is this un-assuming neutral which is something like a greyish beige. Very neutral. This one I got from Lactarius turpis. 
I wanted to try dyeing with this mushroom as it was plentyful in the forests last autumn. I probably won't be using it again for dyeing, as the resulting colour is somewhat boring. 

The second skein is dyed with Hypogymnia physodes (Tube Lichen) , and this colour I like a lot. I got help from my kids picking this lichen from fallen down branches, and then via prolongued dyeing process I got this amazingly beautiful ochre/ honey/ golden varigated colour. It took three days to get this colour, but I like it so much that I will definitely dye with tube lichen again.

Tänään oli viimeinen iso portfolion palautus yliopistolle tältä keväältä (tuttavallisemmin megaportfolio -- omani painoi varmaan reilut kaksi kiloa...) ja tuntuu kuin valtava haarniska olisi riisuttu pois päältä. Jäljellä on enää kandityön palautus arvosteltavaksi. Sen jälkeen opinnot ovat tältä lukukaudelta pulkassa. Aika vapautunut olo! Ja ihanaa ajatella että nyt mahdollisesti ehtii tehdä muitakin kuin opintoihin liittyviä asioita vapaa-ajalla. Jei. 

Mutta tietysti olen tässä keväällä välillä ehtinyt väripadan ääreenkin, ja tuossa kuvina pari kokeilun tulosta. Ensimmäinen vyyhti on saatu aikaiseksi mustarouskuilla.  Mustarouskuhan on todella omanlaisensa värisienten joukossa koska se on ainoa rousku josta on väriä saatu irti. Täytyy silti myöntää, että lopputulos on lievä pettymys. Odotin hieman vahvempaa väriä, mutta tulipa kokeiltua. Mustarouskua oli viime syksynä pilvin pimein lähimetsissä niin ei näiden keräämiseenkään kovasti vaivaa tarvinnut nähdä. Värisävy nyt on tuollainen super-neutraali harmaan ja beigen väliltä oleva sävy. 

Sen sijaan tuo toinen vyyhti on sitten ehdottomasti yksi suosikeistani, mitä olen luonnonväriaineilla saanut aikaan. Väri on peräisin sormipaisukarveesta, jota kasvaa ihan yleisesti puiden oksilla. Lapset osallistuivat syksyllä sormipaisukarveen keräämiseen kun jonkun isomman myräkän jälkeen oli  tippunut paljon oksia. Siitä sain hyvät värjäysmateriaalit tätä kokeilua varten. 
 Värjäysprosessi oli pitkä, ja keittelin lankaa sormipaisukarveen kanssa kolmena peräkkäisenä päivänä , joiden aikana väri tummeni kauniin okran/leijonankeltaisen ja hunajan  sävyiseksi. Lanka on todella kaunis livenä, kun pitää näistä lämpimistä syksyn sävyistä. Tätä lisää tulevaisuudessakin.

Greener than before - Entistä vihreämpi

It's a little miracle what can be achieved by a tiny bit of acid colour (Telon), a drop of acetic acid + glauber salt,  enough water, a stove and some 1,5hrs of time...

I got so excited of the great results that I had from dyeing yarn that I went bonkers and overdyed two of my favourite hand-knitted sweaters. Here's the first one. I knitted it back in 2009 and have been wearing it a lot during these years. The yarn is 100% alpaca and hasn't pilled at all (!!)  The sweater is in pristine condition. However, I did not quite like the strong camouflage effect of the varigated yarn anymore and wanted to overdye it with a darker green. I absolutely love the result! The green I got is so beautiful (not to mention hard to capture in photos, in real life it seems to radiate from within!) and vibrant. What a lovely way to renew old clothes!

Millaisia ihmeitä voikaan saada aikaan parilla grammalla happoväriä (Telon), lusikallisella etikkahappoa ja hyppysellisellä glaubersuolaa lisättynä kunnolliseen vesimäärään ja hellan lämpöön. Niin ja hämmentelemällä pataa aina silloin tällöin puolentoista tunnin ajan. 

Opintoihin kuuluu vallan mainio värjäyksen kurssi, jonka aikana on värjätty villalankaa happoväreillä, huovutus/ kehräysvilloja seisotusvärjäyksenä, pesukonevärjätty isoja satseja kankaita, pitsejä ja vaatteita ja kokeiltu erilaisia shiborivärjäysmenetelmiä ja muita tekniikoita  selluloosakuiduille... todella mielenkiintoista! Oma ensimmäinen villalangan värjäyskokeiluni onnistui sen verran hyvin, että uskaltauduin värjäämään pari lempparineulettani uuteen kuosiin. 
Tämä yksilö on neulottu jo 2009 ja laadukkaasta 100% alpakkalangasta kertoo se, ettei neuleen pinnassa näy yhtään kulumaa tai nyppyjä (!!) ja tätä on pidetty paljon. Todella paljon. Jo jonkin aikaa paidan väritys on tuntunut liian 'maastokuviomaiselta' ja kun tilaisuus tuli, sain idean värjätä koko lempipaidan tummemmalla vihreällä niin, että langan suurin värinvaihtelu häviäisi.

 No aloittelijan tuurilla onnistuin sekoittamaan todella hienon vihreän ja paidasta tuli sädehtivän vihreä! Ihana! (ja vaikea valokuvata - mutta kyseinen vihreä ikäänkuin loistaa sisältäpäin... sama efekti kuin joissan Madelintoshin langoissa...)   Ei voi kuin suositella värjäämistä muillekin jos vain mahdollisuus tulee eteen. Ihan mahtava tapa uudistaa lempivaatteita!

At school - koulussa

It's hectic at the university. But I absolutely adore the ongoing dyeing class. I have a rather sizeable pile of wool, yarn, and fabric that I have dyed at school using various techniques.... (Photos above are from our dye& print-classroom) Other than that we have a lot of essays to write + some other projects to be completed.
Out of the classroom I haven't really done much. The Ravellenics cardigan is progressing rather slowly so I need to speed my knitting up or I'm not going to finish in time.  All is well, but super busy.

Opinnoissa riittää kiirettä. Kun ensin sairastaa pari viikkoa ja hommat kasaantuvat tarpeeksi, niin huomaa olevansa tilanteessa, jossa kaikissa kursseissa deadlinet vaan paukkuu ja rästitöitä saa tehdä otsa hiessä. Onneksi meillä on menossa ihanaakin ihanampi värjäyksen peruskurssi. Viihdyn värjäysluokassa hyvin ja on todella mielenkiintoista oppia erilaisia tekniikoita. Olen värjäillyt kurssitöinä (ja vähän niiden lisäksikin ) villakuitua, lankoja, kankaita ja vaatteita eri tekniikoilla. Todella antoisaa hommaa. (kuvat yllä yliopiston värjäys/kankaanpainanta luokasta) Noin muuten aikaa ei ole mihinkään ylimääräiseen ja ravellenics neulekin etenee huolestuttavan hitaasti. Pitää lisätä neulontavauhtia huomattavasti jos aion saada sen valmiiksi ennen kisojen loppumista.

The magical woad blue - Maagista morsinkovärjäystä

Last spring I bought some woad seeds. My aim was to be able to grow my own dye plants and to dye yarn blue... Now I've been harvesting and trying my hand at dyeing with both woad and japanese indigo and oh. It is like magick! Some photos of my woad dyeing experiment to follow:

 Keväällä ostin morsingon siemeniä ja kylvin ne, kastelin ja istutin taimet kukkapenkkiin... nyt ne ovat i-i-i-soja kasveja ja vaikka niillä jo pari kertaa olen värjännytkin (eli korjannut lehtiä sellaiset 1,6kg) niin ei sitä huomaa juurikaan. Vielä on morsinkoa yhteen jos toiseenkin värjäykseen. Puhumattakaan väritatarista joka on aivan fantastinen värikasvi. Näistä molemmistahan saa juuri sitä maagista sinistä. Indigosta puhutaan. Ja värjäys itsessään - noh. se tuntuu ihan taialta! Vihreää kasvia josta tulee erilaisten vaiheiden jälkeen keltainen väriliemi, josta nostettuna hapettamalla saadaan sinistä. Ihan ihmeellistä!

Laundry break - Huoltopäivä

Hi - we're at home again. For today. I'm filling up and emptying the washing machine as fast as I can and trying to figure out what to pack this time...

My "dye garden" is thriving. This makes me super happy!! I never thought all those plants I've been growing from seeds would flourish like this:

Heippanderi taas kotoa. Tänään on huoltopäivä - eli pyykkään niin nopeasti kuin kone antaa periksi ja pakkaan siinä sivussa seuraavaa reissua varten. Purjehdus on ihanaa mutta nämä nopeat kotipäivät ovat kyllä raakoja.... 
Kotiin on kuitenkin aina ihana palata ja tänä vuonna on ollut jännä seurata värikasvipenkkini kasvua ja kukoistusta. Nyt siellä näyttää tältä: 

 It's actually getting a bit too tight... Japanese indigo has grown into bushes and coreopsis is expanding evermore. (and so are dyer's chamomile, Tagetes and Woad as well...)

Alkaa tulla jo todellakin ahdasta kun Väritatar ja morsinko ovat päässeet hyvään vauhtiin. Tuo coreopsis kasvaa ja levittäytyy ihan silmissä - samoin kuin keltainen kamomilla ja erilaiset samettikukat. Olen todella positiivisesti yllättynyt kuinka hyvin kasvit ovat kasvaneet. Näyttäisi etten onnistunut tappamaan vielä yhtään ja olen nämä kaikki saanut kasvatettua siemenestä tähän pisteeseen. Ihme!! (ja kunhan tässä taas menee viikko pari, niin tiedänpähän mitä väripadassa porisee...) 

 When I planted all my lovely seedlings  - it looked like this: (June 10th)
Kesäkuun alussa (joskus kymmenennen päivän tienoilla) istutin taimet ja silloin näkymä oli harva ja toivoin vain hartaasti että edes joku kasvi jaksaisi kukoistaa...

 A week before our sailing trip (so around July 12th ) plants had already started to fill up the space.
Looks like I have a lot more dyeing to do in some weeks or so!

Alemmassa kuvassa ollaan sitten kuukausi ajassa eteenpäin eli heinäkuun 12. Ja onhan ne kasvaneet. Ja ylimmässä kuvassa tosiaan tilanne about nyt. (viime torstaina itseasiassa)

 I noticed I never showed the linen dress that I machine knitted during spring. This is how it turned out:

Huomasin tuossa etten koskaan sitten saanut aikaiseksi laittaa kuvia pellavamekostani, jonka neuloin neulekoneella viime keväänä. Tämmöinen siitä tuli. Ite tykkään ihan hirmuisesti, vaikka itse neulontaprosessi olikin täyttä tuskaa. (vinkki: jos joku ajattelee näppärästi neulovansa joustamatonta pellavalankaa koneella ni kannattaa harkita uudelleen. Paljon hampaiden kiristystä jne. hermohan siinä meni. mutta onneksi lopputulos palkitsee. Toiste en tähän ryhtyisi!)

And I'm off to packing and washing and.... see ya later!
Ja sit taas pyykkäämään ja pakkaamaan. Nähdään pian!

More greens - Vihreää!

I've been experimenting with weedy plants in my dyepot. And the results have been varying somewhat but these two plants are surprisingly good for dyeing wool. And I'm talking about Ground elder and Cow Parsley. They both are plentiful here. Ground Elder is trying to overtake large proportions of our yard... It does not make a gardener in me happy but it definitely makes lovely greens in dyepot.

From left: Nettle, Ground Elder (12mins in iron sulfate) , Ground Elder (8mins in iron sulfate) all mordanted with alum (11% ) & iron sulfate (4%)
Vasemmalta : Nokkonen, Vuohenputki 12min raudan kanssa, vuohenputki 8min raudan kanssa 
Kaikissa aluna puretus (11%) ja rautasulfaatti (4%)

Rikkaruohovärjäykseni on päässyt hyvään vauhtiin, ja kokeilin putkikasveilla värjäämistä. Vuorossa siis vuohenputki (joka koittaa vallata kaikki paikat joihin sitä EI haluaisi...) ja tuosta ojanpenkalta ja pellonreunassa valtoimenaan kasvava koiranputki. Olen näihin värikasveina erittäinkin tyytyväinen. Ja yllättynyt varsinkin vuohenputken potentiaalista. Sitä kun ei värjäysoppaissa mainita lainkaan! Ja voi miten hienoja vihreitä siitä saakaan kevyellä (4%) rautasulfaattipuretuksella... 

Koiranputki/ Cow Parsley
 From left: Alpaca w/o alum (only 4% iron sulfate), 100% wool & 75% wool/25% nylon both with 10%alum + 4% iron sulfate, baby merino 10% alum
Vasemmalta: 100% alpakka ilman alunapuretusta (pelkkä rauta 4%), 100% villa & 75%villa/25nylon molemmat 10%aluna + 4%rautasulfaatti, baby merino 10% aluna

Nettles and dandelions - Nokkosia ja voikukkia

My journey into plant dyeing continues. I've tried some common weedy plants that are plentyful in the area where I live. Funnily enough - not many dyeing books actually show any yarn/colour samples of the dyes that can be obtained from these plants. (ok, nettle is an exception - and I cannot figure out why, as it definitely does not give the best/strongest colours. Plus that it is always mentioned that if used with Iron sulphate, the greenish colour will fade fast... now who would want that?)

In any case. I dyed with dandelion flowerheads (approx. 700g of flowerheads/ 100g yarn): Mordanted with alum. In the photo above (click photos larger) , from top to bottom:
I) leftover dyebath from cortinarius semisanguineus dyeing + dandelion + alum+ Iron sulphate (4%),
 II) same but without iron sulphate,
III) just dandelion heads + alum, 
IV) as III but used Garnstudio fabel mouline as base yarn.

Kuvassa (ylhäältä alas) 
I) verihelttaseitikkivärjäyksestä jäänyt liemi, johon lisätty n.400g voikukkia + aluna + rautasulfaatti (4%) 
II) sama kuin I mutta ilman rautasulfaattia
III) Voikukan kukkia (700g) + aluna
IV) kuten III mutta eri pohjalanka (garnstudion fabel mouline, jossa 2 eriväristä säiettä) 

To nettles, which we have a plenty. I've only recently come to realise how versatile plant nettle actually is. Just the other day we ate nettle pancakes for supper. Delicious!  And I also made some nettle extract to use as pesticide. Seems to work wonders!!

  In dye pot nettle + alum gave a yellow quite similar to that from dandelions. When I added the iron sulpahate(5%)  the dye bath turned almost black and the result is quite dark greenish grey.

Väripadassa nokkosesta irtosi alunan kanssa keltaista (hyvin samantyyppistä kuin voikukan kukinnoistakin) mutta rautasulfaattia (5%) lisätessä liemi muuttui lähes mustaksi ja tuloksena tuo ylempi, vihertävän harmaa lanka. Tuon värinhän varoitellaan kaikissa opuksissa hiipuvan nopeasti pelkäksi harmaaksi. Jään jännityksellä odottelemaan millainen muutos todella on. Joka tapauksessa näyttää siltä - ettei keltaisen värin saamiseksi ainakaan tarvitse mitään saffloreita hankkia, vaan voi vapaasti kokeilla pihalta kasveja ja tulos vaikuttaisi olevan jotain keltaista. Jatkan testailua...

Muuten tajusin oikeastaan vasta nyt, miten monipuolinen kasvi nokkonen on. Paitsi että se polttelee ilkeästi käsiä ja olen senkin takia yrittänyt perata sitä tuolta pihalta vähän pois, niin siitä saa mahtavia nokkoslettuja (nam! niitä on tässä perheessä nyt syöty kahdesti, ja hyvin tekevät kauppansa...) ja hyvää kirvakarkoitetta, jota olen sitten innokkaasti suihkinut kirvojen riivaamiin kasveihini. Sekin tuntuu toimivan! kun vielä lisäksi nokkosella pitäisi olla antiseptisiä ominaisuuksia ja vaikka mitä rohdoskäyttöä , niin aika hieno kasvi. Eikä se väripadassakaan mitenkään turha ole.

 Last photo, where I added the nettle-dyed yarn to bottom. Strikingly similar with the yarns dyed with dandelion flowers.

Vielä kuva johon lisäsin voikukkavärjäysten kaveriksi tuon nokkosella + alunalla värjätyn langan alimmaksi. Aika samantyyppisiä keltaisia, sanoisin...

Colour from spruce cones - Väriä kävyistä

I'm really (really, really) into plant & mushroom dyeing. It is truly addictive to try which colours I get from different materials... And sometimes very surprising as well. I got the idea to try to dye with spruce cones from our neighbour's little girl Lotta. She  - quite accidentally - told me, that she'd been making "juice" for playthings by collecting spruce cones and adding some water. In just a couple of days the water had turned into reddish brown...

I immediately took the hint and collected plenty of spruce cones from our yard (there are tons. We have some woodpeckers living in this area and they collect and pile spruce cones everywhere.) .
Everything went ok - until I added the alum. It caused the dye bath to do something weird: It looked like curdling milk. It really did. I think it must have been the resin. (oh  yes. Not a good idea to dye with something that has a lot of resin.. after several washings the yarn still feels a bit sticky!!)

And the end result is : some quite mild browns. Quite pretty ones but nothing spectacular. Due to the feel of these yarns I might use them to knit some gloves or something... (they would probably work like an oil cloth jacket. maybe?)

I've also been trying out some weeds in dyeing . Really interesting results - methinks!! About that later!


Dodii. Kyllähän sen täälläkin jo on varmaan huomannut, että kasvi- ja sienivärjäysinnostuksen vallassa ollaan. 
Jotenkin vain on ihanaa seisoa väripadan vieressä ja katsoa mitä sille langalle tapahtuu... Ja ihan tavallisilla ja yleisillä materiaaleilla saa värejä aikaan. Ihan kuin taikaa. Pikkutyttö minussa on innoissaan!! Värejä. Jee. 

Tulipa sitten kokeiltua tuota kuusenkäpyäkin värjäyksessä. Idean antoi naapurin tyttö Lotta, joka kertoi tehneensä "mehua" leikkeihin keräämällä käpyjä pulkkaan ja kaatamalla vettä päälle. Kuulemma parissa päivässä vesi muuttui ihan punasen ruskeaksi. No mutta - pitihän sitä sitten minunkin kokeilla. Eli ei kun keräämään käpytikkojen kasaamia käpyjä pihalta (miten niitä käpytikkoja onkin täällä niin paljon? hakkaavat jotkut päivät pitkät varmaan ihan omaksi ilokseen noita katulamppujen peltejä niin että kauhea räminä vaan raikaa...) Keräsin käpyjä ja annoin niiden liota ensin muutaman päivän ja sitten keittelin väriliemen ja värjäilin alpakkaa. Ja jotain kummaa tapahtui kun alunan lisäsi: eli koko värikylpy ikäänkuin herottui! Luulen, että pihka jotenkin reagoi alunan kanssa... No joka tapauksessa, lopputulos ei sitten kuitenkaan ollut niin lupaava kuin miltä väriliemi oli näyttänyt. 

Tuloksena pehmeän kauniita, mutta jotenkin vaisuja ruskeita. Ihan kivoja - joo, mutta odotin jotain vähän räväyttävämpää, koska väriliemi todella oli upean mahonginruskea. Ja lopulta värjätty lankakin on vähän tahmeaa. Jäiköhän siihen pihkaa? Josko näitä käyttäisi vaikka säänkestävien sormikkaiden neulomiseen?? ;-) (tuntuma on vähän kuin öljykangastakin pintaa hivelisi...)

Kokeiluni eivät suinkaan jääneet tähän. Olen tässä testaillut erilaisia ihan yleisiä kasveja ja välillä todella riemastuttavin tuloksin! niistä lisää myöhemmin.

so There! - Siitäs sait

Remember the shawl problem I mentioned last time? ok. So I could not face any more ripping  so I just thought - "Oh Bugger" and reached for my yarn basket. Found some dark gray merino wool and finished the bloody thing with that. So there you have it. It actually does not look half that bad! (pretty amazing... actually)

No niin. viime kerralla oli puhetta että vähän on ollut tuo neulontahaltijatar hukassa viime aikoina ja lähinnä ongelmat liittyivät tähän huiviin. Lanka vain ei sitten riittänytkään (taaskaan) joten kaivoin lankakoristani sopivan vahvuista tummanharmaata merinoa ja neuloin reunuksen tyynen rauhallisesti loppuun. (tosin jossain mielen sopukoissa kyllä kuulin sen äänen, joka manasi että "siitäs sait! ei siis niinkuin haittaa yhtään vaikka mitä tapahtuisi koska nythän tämä neulotaan loppuun...") Harmittaa vähän ettei ollut punaista lankaa sopivan paksuisena - olis ollu sellainen vielä huomiota herättävämpi tuo viimeinen mallikerta tuosta reunuksesta, mutta: mustanharmaakin yllättäen toimii. Eikä näytä nyt valmiina ollenkaan pahalta...

This probably tells you more about me than you've bargained for but sometimes this rebellic little voice inside of me takes over and the result is usually something like this. Not that I'm complaining, but it is everything but grown up... or what you think?

Still - I have one sunny yellow shawl now! I spun the yarn, I dyed it with onion skins and then knitted it into this rustic loveliness. Can you hear the happiness?

Pattern: Juneberry Triangle by Jared Flood
Yarn: my own handspun (407m/200g) BFL/ mulberry silk, dyed with onionskins
Needles: 5mm

Tämä koko ongelmanratkaisumalli kertoo varmaan yhtä sun toista itsestäni. Mutta kun ei homma toimi, niin sitten pitää hakea vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Ja tämä nyt oli juuri sellainen. 
Jännä sinänsä että kaiken purkamisen, manaamisen ja tuohtuneisuuden jälkeen huivi on ihana. Siis aivan ihana. Lanka on itsekehrättyä ja itse sipulinkuorilla värjättyä - ja sopii passelisti tähän rouheaan huivimalliin. Tästä tykkään. 

Oh - is it spring - or better still: summer where you are?
It's finally spring here! ok, still too much snow, but look: Flowers!! (snowdrops. they really are true to their name!)

Ja pakko nyt mainita et tuleehan se kevät sieltä sittenkin. Vaikka piha vielä onkin suurelta osin lumen peitossa (siis oikeasti: lähestytään huhtikuun loppua ja lunta tässä määrin. voi /&%) niin siellä kukkii. Ihan oikeasti. Lumikellot todella ovat nimensä veroisia!!