Showing posts with label sewing. Show all posts
Showing posts with label sewing. Show all posts

Tuesday, 15 December 2015

Digital print shirts - Digiprinttipaidat

My son is no stranger to fabric shopping and he has recently realised that if he asks real nicely, I will make something for him too.
Well, the digital print in a long sleeved t-shirt here was bought in just that kind of situation. He saw it and then it was "please, Pleeeeaaaase, make me something ! I like these pictures! " so of course (!) I bought it.

Sewing these shirts was so much easier than taking photos on my little rascal... he just won't stay still. (well - I think it's natural, he is 3!) So just to prove you that I tried....



 And then same shirts on the floor, so that you can actually see something:-)

 I personally love that elephant print. I used my son's raglan sleeved t-shirt to cut this one, and it came out very nicely I think. I had earlier sewn a drapey long top from the viscose jersey that I here used for sleeves and a back piece.


Later, I even managed to take some photos were these shirts are on my darling little boy.  (Success!!)
  
Käsityöntekijän kotona lapsetkin oppivat jo nuoresta pitäen käymään kangaskaupoilla jne. Poikanikin on siihen jo varsin tottunut. Ja on vihdoin myös huomannut, että jos hän jotain oikein kovasti haluaa, ja sitä osaa nätisti pyytää , niin ehkä äiti ostaa kangasta uuteen paitaan. No näinhän siinä kävi tuon pitkähihaisen paidan digiprintin kanssa. Poika liimaantui kiinni kankaaseen EK:ssa ja tykkäsi siitä niin kovasti että pakkohan siitä oli paita tehdä.

 Itse olen varsin tykästynyt tuohon elefanttiprinttiin. Kaveriksi sille käytin hihoissa ja takakappaleella itselleni tekemästäni toppihässäkän ompelusta ylijäänyttä tie-dye viskoosi jerseytä. 
Peltilelupprintin kaava on uusimmasta Ottobresta (6/2015) tpaidan leikkelin poitsun raglanhihaista teepparia apuna käyttäen. Näistä tuli kyllä todella tykätyt paidat. Ja olisi kankaita vielä toisiin mokomiin jäljellä... kun vain ehtisi ompelemaan (tai eihän se ompeleminenkaan, vaan se leikkaaminen...) 

Se on sanottava että liikkuvaisten lasten kuvaaminen ei ikinä ole ollut tämän maman forté, suurin osa kuvista oli tuollaisia kahden ensimmäisen kuvan tapaisia. Poika hymyili ja liikkui jatkuvasti. Onneksi on lattia, joka ei liiku mihinkään. Eli siinä kun kuvaa niin näkeekin mitä on tullut tehtyä. Lopulta poitsu rauhottui hetkeksi, ja sain kuvat jopa päällä. Voitto!





Wednesday, 2 December 2015

Owls - Pöllöjä

Lots of owls in my daughter's new tunique. It is made of digiprinted cotton stretch jersey and the pattern can be found in the newest Ottobre (6/2015).
The tunique is loose and comfortable. Quite like the dark blue jersey sleeves and yoke  - I think this might look like a nightie had I sewn it completely from owl print. 

Pöllöt on meillä vieläkin pop vaikka näköjään ketut ovatkin muualla olleet jo aikamoisessa nosteessa. Ostin kesämmällä EK:sta ihanaa pöllödigiprinttiä ja vihdoin sain sen ommelluksi keskimmäiselle tyttärelle. Toiveissa oli tunikamittainen paita jossa on hyvä olla. Uusimmassa Ottobressa (6/2015)oli tähän juuri passeli kaava, jonka avulla sitten tunikan tein. Hihat ja olkakaarroke ovat yksiväristä tummansinistä jerseytä, ja hyvä niin. Kuvittelen ainakin, että malli saattaisi näyttää enemmän yöpaidalta jos se olisi kokonaan pöllöprinttiä. 
Tytär on tähän tyytyväinen. Tuli sellainen mitä tilasikin. Ja sitten seuraavien digiprinttien kimppuun.

(kuvat toissaviikolta jolloin hetkellisesti oli valkoisena maa. Photos taken over a week ago, when we had a tiny bit of snow. It has all melted away since...)  

Monday, 30 November 2015

even more frame purses - loputkin kehyskukkarot

So ok, I am getting slightly bored about blogging my frame purses so here are the last ones. So this time, no words, just photos. (which is your favourite?)

Tällä kertaa pelkkiä kuvia: kaikki opetusta varten tekemäni mallipussukat. Olkaa hyvä. Mikä on suosikkisi? 






Thursday, 26 November 2015

repurposed napkin frame purse - kierrätetty lautasliinapussukka

Welcome to the part 3 of the series of frame purses that I've made recently...
This time I show you a purse that is made from an old napkin. I received a bundle of old (beginning of 20th century) linens. There were several crochet table cloths, doilies and then some napkins with pretty cross stitch motifs on them... Unfortunately many of them had stains on them that just stubbornly stayed on, even though I tried my hardest to get them clean. I did not want to waste the beautiful embroideries, or throw them away. Instead, I'm going to use them as material for my other projects.

I also happen to have a pile of sample fabrics that I got from my friend's mom (they date back to 1970's) from the time they lived in the UK... That's where the dotted fabric is from.

I wanted to add some quaint elements to this frame purse, so I used my stamps to make a little label for it. This is how:
Stamp the image onto the material with ink (like VersaCraft) that can be used on fabric. Iron on to fix. Then iron some two-sided fusible lining (such as Vliesoline) on the reverse side of the label. Remove the paper, and trim the edges of the label with pinking shears. Now place the label where you want it on the actual material, and iron on top. Ready and nice! I used my sewing machine to stitch around my label with contrasting sewing thread, but this is optional.

Then just added some ricrac-ribbon and sewed the whole thing together. I really learned how to make a pattern that works and fits perfectly. Yay!



Sarjassamme "kehyspussukoita ja taas lisää kehyspussukoita" olemme nyt osassa kolme. Sain mummini vanhoja liinavaatteita melkoisen kasan ja osa niistä oli tahraisia. En saanut tahroja kovasta yrityksestä huolimatta pois, mutten raaskinut heittää nätisti kirjottuja lautasliinoja jne poiskaan, joten käytän niitä materiaaleina muihin projekteihin. Tässä niistä ensimmäinen, johon on päässyt pari lautasliinaa sekä pikkullinen kangas, joka on 1970-luvulta. (sain kangasnäytteitä ison pinon jokunen vuosi sitten... hyvä, että saan niitäkin nyt käyttöön...vihdoin) 

Tähän pussukkaan tein merkin leimaamalla. Eli leima kankaalle tarkoitukseensopivalla musteella, sitten silittämällä kiinnitys. Pala kaksipuolista liimaharsoa silittämällä kiinni nurjalle. Tämän jälkeen taustapaperi pois, ja "merkin" leikkaaminen muotoonsa harkkosaksilla. Sitten merkki paikoilleen silittämällä. Voila. Helppoa kuin mikä ja pieni, piristävä yksityiskohta on siinä. Ompelin vielä koneella oranssilla langalla merkin ympäri, jotta sain siihen vähän tuollaisen postimerkkifiiliksen. Sitten polvekenauhaa pieni pätkä ja ompelu + kehyksen liimaus ja tällainen siitä tuli! 
Opin tätä kehyskukkaroa tehdessä kuinka tuon kaavan saa täydellisesti sopimaan kehykseen ! Ja tässä pussukassahan on lisäksi erillinen sivu- ja pohjakappale, joka tuo pussukkaan lisää tilaa. Bueno.

Monday, 23 November 2015

Felted frame purse - Huovutettu pussukka

For this frame purse I first felted the material, then used embroidery sewing machine to embroider the front motif, and then made it into a frame purse.

I love the effect machine embroidery has on the felted surface!


Tähän kehyspussukkaan käytin etupuolella kankaana itse tasohuovuttamaani huopaa, jolle tein kirjovalla ompelukoneella tuon kuvion. Olen todella tyytyväinen siihen, miltä konekirjonta näyttää näin rouhealla pohjalla: kuvio sai mukavasti kolmiulotteisuutta. Tämän pussukan pidän itse!

Friday, 20 November 2015

Stamping & sewing - Leimailua ja ompelua

I've been curious about  silicone stamps and plex holders - how do they work? are they reusable etc. (yes they are) so I finally went and bought some. And it is easy and fun and what-not. A very cool way to decorate not only paper but fabric as well. I'm using VersaCraft inc, which can be washed in 40degrees after pictures have been attached with ironing. I tested this and it worked beautifully.
  So what to do with my sewing machine-stamped cotton? I opted for a little frame purse. Or its lining actually. The top fabric is a linen printproto by Marimekko, and lace is there just for fun (and because I've had my last training period of my studies to become a textile/crafts teacher by teaching on a delightful course that is patchwork specialist course and consist of "old linens and lace" and their use in patchwork....)

Anyhow, I had a pleasure to teach how to make frame purses (how to draw patterns and how to sew them & attach frames etc..) to this class and it has been a blast!

And in the process I have made eight (8!) frame purses to demonstrate different structures etc. This is the first one. (7 more to come - stay tuned!)


Olen välillä miettinyt että voisin kokeilla joskus leimailua ja miettinyt miten akryylipohjat ja silikonileimasimet oikein toimivat. Voiko niitä käyttää uudelleen? (voi!) ja mihin niitä voi yleensäkin käyttää... No Jumbon Sinellistä tarttui mukaan silikonileimasimia ja pari akryyli/plexipohjaa ja aloin leimailla. Todella mukavaa puuhaa. Ja kun ostin kertaheitolla musteen jonka piti sopia kankaallekin , niin ei kun kokeilemaan. VersaCraft muste piti kiinnittää normaaliin tapaan silittämällä, mutta sen jälkeen heitin leimaillut kankaat pesukoneeseen ja kuviot pysyivät täysin moitteettomasti 40 asteisen pesun. Hienoa. 

Sitten miettimään mihin kankaita voi käyttää ja ensimmäinen pääsikin kehyskukkaron vuoriksi. Olen juuri tehnyt viimeisen käsityönopen opintoihin kuuluvan harjoittelun ja siitä osan työväenopistolla. Siellä sain opettaa mm. kehyskukkaroiden valmistamista ja innostuin itsekin niin paljon aiheesta, että tekaisin 8 kehyskukkaroa opetusmateriaaliksi. Tässä postauksessa niistä ensimmäinen - eli pinkki pellavainen, jossa työviksen kurssin hengessä on pitsiä (kurssilla tehtiin tilkkutöitä vanhoista liinavaatteista ja pitseistä...) ja vuorina tuo itse leimaamani ompelukone kangas.

Tuesday, 17 November 2015

Quilt - Tilkkutäkki

I've wanted to make a proper patchwork quilt for quite some time...(such a shame the photo's so bad quality!, and there is no way taking better photos as there is no light at this time of year)

I used left-over material from my previous sewing projects. (dresses for the girls, blouses & dresses for me etc). Each square measures 6,5cm by 6,5cm. The quilt is finished by narrow(ish) binding. 
I also quilted the whole thing by hand (which took a long time! )
I adore this quilt. All those lovely fabrics with memories sewn together. Such nice patterns and colours. 

Heippanderi! Toteutin pitkäaikaisen haaveen isommasta tilkkutyöstä ja ompelin torkkupeiton. Käytin vain ompeluprojekteista jääneitä jämäkankaita ja niistähän muodostui varsin hauska, kirjava pinta. Ihan parasta on kun lapset tunnistavat mitä kangasta missäkin on ("tää on se mun kesämekko!" Tämä on sun mekkokangas!" jne)
Peitto on koottu neliöistä joiden valmis koko 6,5 * 6,5 cm. Ja koko peiton ympäri kiertää kapeahko reunus. Välissä on puuvillavanua ja tikkasin peiton käsin, vajaan sentin päästä rastien ommeljuovia (joka toinen rasti tikattu) . En ole ennen tikannut käsin ja se ei kyllä aluksi sujunutkaan kovin nopsaan. Onneksi (?) tikattavaa oli runsaasti ja tekniikka löytyi työn edetessä ja nopeutuikin mukavasti. Silti tikkaamisessa vierähti tunti jos toinenkin. 

Pahoittelut huonohkosta kuvasta. Ei mitään mahdollisuutta kuvata peittoa paremmin nyt kun aina on vain pimeää....


Monday, 5 October 2015

my favourite dress - lempimekko

I made this dress last summer. It has become my favourite as I feel so completely feminine in it. I took the pattern, once again from Burda (2013 summer issue, cannot find it now) and this time it needed no twitching at all. Such a beautifully crafted pattern!
The fabric is 100% cotton muslin, which is great in summer but has a tendency to cling to tights now that they are needed underneath, so a slip is a must with this one. I think I'm going to make yet another one in a completely different sort of fabric - maybe some petite flowers? or tiny polkadots? What do you think?

 Ompelin tämän mekon kesällä (Burdan kaavoilla, löytyy jostain kesän 2013 numerosta) ja siitä on muodostunut lempimekko. Jotenkin malli vain napsahti kohdilleen tämän ruodon kanssa, enkä joutunut tekemään kaavallekaan mitään. Suoraan lehden kaavalla mentiin - kerrankin. Ja istuvuus on niin hyvä, että mekossa on todella mukava olla. Kangas on Eurokankaasta hankittua 100% ohutta puuvillaa (ei siis Marimekkoa , vaikka niin jo useampi ihminen on epäillyt) ja lopputulos varsin ihanan kevyt. Tosin nyt tarvitsee jo sukkahousut alle ja tämä onkin paljastanut puuvillan ikävän puolen: sehän tarttuu rajusti kiinni sukkahousuihin. Joten ei kun alushameen hankintaan. Kaikkea sitä....

Teen varmaan toisenkin mekon samalla kaavalla. Josko valitsisi ihan erityyppisen kankaan tällä kertaa niin ilme muuttuisi totaalisesti. 


Thursday, 3 September 2015

Upcycled - Kierrätystä

Old duvet covers (100% cotton ones) often have a great material, and can be reused again and again. I bought mine from flea market. It was white with tiny flower buquets in brown and ochre and nice borders on both short ends. I then dyed the duvet cover in a washing machine with reactive dyes, and it became this lovely herbal green. After which I just went clip-clip-clip, using a Burda casual dress pattern as a base and made this summer sheet dress.
 It became my favourite thing to wear due to no-fuss straight pattern, that still sits beautifully - thanks to the bust darts, and the length is perfect. Just to the knee. I love the colour as well. What's not to like? Only that the autumn is finally here, and it is getting cooler. Need to wear black tights underneath dresses to be safe from the cold. 

Vanhat pussilakanat ovat monesti todella hyvälaatuista puuvillaa ja tämän yksilön löysin kirpparilta. Se maksoi ehkä euron. Pussilakanassa oli alunperin pieniä ruskeita ja okranvärisiä kukkakimppuja luonnonvalkoisella pohjalla - ja boordikuvioinnit päissä. Värjäsin lakanan yrtinvihreäksi pesukoneessa (käytin reaktiivivärejä, soodaa ja glaubersuolaa) ja sitten vain naps,naps.... 

Mekon pohjana käytin taas kerran jotain Burdan mekkokaavaa, jota vähän muutin. Tässä mekossa on muuten mukavat taskut, joten kännykkä kulkee näppärästi mukana. Siinä on myös rintamuotolaskokset, jotka takaavat hyvän istuvuuden, vaikka mekko malliltaan onkin rento ja väljä. Tykkään tästä tosi paljon. Harmi vain ettei ihan näin kesäisissä tunnelmissa enää olla kuin kuvissa.... tänäaamuna jouduin vihdoin kaivamaan sukkahousut naftaliinista kun eilen meinasi sääret jäätyä illalla. Ei siinä - ihan mukava tämä syksykin on.

Wednesday, 24 June 2015

Misc. wednesday - Sekalaisten keskiviikko

It's cold. Rainy. Began hand quilting a blanket. Also been dyeing yarn with lupins....

A long gray skirt for the eldest daughter. She saw Little women  and wanted a long gray dress, I talked her out of dress and we compromised on a skirt. (sorry about horrible pictures, the skirt is actually quite lovely in real life...)

Kylmän kalseaa on. Ja sateista. Eipä tuo haittaa hirveästi, johan tähän on tottunut. Ompelin tyttärelle pitkän harmaan hameen. Neito olisi halunnut pitkän harmaan mekon a la "Pikku naisia" (se leffa jossa Winona Ryder) mutta vaakuutin ettei sellainen mekko ole hurjan hyvä idea ja päädyimme kompromissiin, eli pitkään hameeseen. Kuva on kammottava, mutta kelvatkoon tällä kertaa. (Kangas on niin ihanaa , se on täysin brodeerattu täyteen kukkaköynnöksiä.) 
Olen myös pitkästä aikaa värjäillyt lupiinin kukinnoilla. Ja aloin tikata tilkkupeittoa, joka kouluprojektina pitää saada valmiiksi elokuuhun mennessä. Peiton alla on mukavan lämmin istua samalla kun tikkaa.

Sunday, 14 June 2015

One-day summer - yhden päivän mittainen kesä

We had  (finally) over +20 degrees celsius yesterday. This is the longest in 50 years (!) that it has taken for summer to warm up. And today, it is gone. +16 , and raining. Yet again.

Still - one day is better than none at all - right? And it was enough for all of us to just relax and enjoy the warmth. I made that stripy jersey dress for my daughter. Fabric is from Marimekko outlet, and the pattern modified from Ottobre magazine (summer 2014 issue, I think)
I've finally found The Way of making neat necklines with contrasting ribbing. Yey!

Eilen oli lämmintä! Tai siis ensimmäistä kertaa koko kesään yli +20 C. Ja tänään tietysti taas sataa ja on niin pilvistä, että sisällä saa pitää valot päällä. Silti - eilinen oli taivaallinen muistutus kesästä ja lämmön ihanuudesta. Ja kyllä me nautittiinkin! 
Sain napattua kuvan tyttärestäni tässä Marimekon raitatrikoosta ompelemassani mekossa, jonka ompelin Ottobren kaavaa hieman muunnellen. Ja vihdoin (kylläpä kestikin!) olen löytänyt hyvän tavan tehdä siitejä päänteitä resorikanttauksella, ilman että resori loistaa metrien päähän. 


Saturday, 11 April 2015

101 Dalmatians

I got this adorable single jersey that has 101 Dalmatians happily frolicking on it,  from my mum. She had purchased it years ago, having planned making something of it for our girls, when they where smaller. That never happened, so I was very happy to receive the fabric, and the first thing I sewed was this simple pj's for my son. The pattern is from Ottobre design, and is comprised of a t-shirt and a pair of long shorts. Size is, rather unbelievably 92cm, which should be way too small for our little Mr (who wears size 98cm)  but fortunately (in this case) Ottobre's sizing is rather generous.

I really like how these turned out. And what a fast sewing it was - took less than hour from me! Cool.
(I still have some 1.5 metres of this lovely jersey. Planning to sew some more night wear for kids....)



 Sain äidiltäni jokin aika sitten hauskan 101 dalmatialaista single trikoon, josta oli pitänyt tulla jotain tytöille silloin kun he olivat vielä pienempiä... Noh, trikoo on aivan täydellistä yöpukuihin ja ompelinkin ensimmäiseksi pikku miehelle lyhytlahkeisen ja -hihaisen pyjaman. Kaavat ovat Ottobresta, muistaakseni viime kesän (?) numerosta. Yläosa on t-paidan kaavalla ja alaosa pitkien shortsien kaavalla tehty. Koko on uskomatonta kyllä 92cm, jonka kaiken järjen mukaan pitäisi olla pieni pojalle, joka käyttää 98cm vatteita, mutta onneksi (?!) Ottobren koot ovat reiluja.

 Pyjama on ilmeisen mukava, ja poika tykkää. Niinkuin tämä äitikin. Koska kangasta on vieläkin ainakin 1,5m jäljellä, niin ompelen siitä luultavasti lisää yökkäreitä lapsille. Mikäs sen suloisempaa kuin pienet dalmatialaiset kirmaamassa pehmeää yöpukua pitkin.

Friday, 20 March 2015

Mediterranean sun - Välimeren aurinkoa

I spent a wonderful long weekend with my DH in Barcelona. We ate well, drank great coffee in various little caféterias, ran the Marato de Barcelona and admired buildings and sights.

 I'm wearing a rosy tunic, that I made just before our trip. (pattern from Burda)  The tunic has a cool draping on one side, but it is impossible to see from the photos.

Standing on Placa de España. Photo is taken on Friday, on Sunday 15th of March I ran the Marathon there.... What an experience!

Vietimme miehen kanssa ihanan pitkän  viikonlopun Barcelonassa. Söimme hyvin, joimme hyvää kahvia ja nautimme paikallisia leivonnaisia, ihastelimme näkymiä ja kävelimme kilometritolkulla. Juoksimme maratonin. Hieno reissu kerrassaan. Kuvissa näkyy juuri ennen reissua ompelemani ruusuinen tunika. Kangas on EK:n palalaarista, viskoosi trikoota. Kaava Burdasta. Tunikassa on hauska drapeeraus edessä vasemmalla sivulla, mutta kuvista sitä on mahdotonta nähdä. 

Olipa kiva reissu, nyt virkistyneenä arki tuntuu taas erittäin hyvältä!

Thursday, 12 March 2015

Waiting for summer - Kesää odotellessa

A light and colourful dress this time. The fabric was too wonderful to resist, so I made a knee-length dress of it. Love the pattern, which is loose and flowing but has ties than can be used to regulate the width on the waist.
Oh and the sun is here! Spring!!

 Ompelin keväisen kevyen ja ihanasti hulmahtelevan mekon kankaasta, jonka löysin EKn palalaarista. Värit olivat vastustamattomat ja kuviokin hurmaava. Siitä se sitten lähti. Mekon malli on todella mieleinen, pidän nauhoista jotka lähtevät edestä ja ne voi solmia taakse vyöksi. Mekko itsessään kun on väljä, niin nauhoilla saa väljyyttä koottua vyötärölle... Tykkään kovasti!
Ja nyt kelpaa odotella kesää (sillä keväthän on jo täällä!) ja ihastella aurinkoa, joka vihdoinkin paistaa siniseltä, pilvettömältä taivaalta.

Sunday, 15 February 2015

Army of me - Melkein univormuntekijä...

I made myself a woollen coat. Out of an army surplus wool blanket! And in the midst of the project it really did look like an army attire, but fortunately, in the end the finished jacket is not too much army and just a brilliantly fitting wool coat. And I love it. (This is a long post, but I want to write it step by step, so in case in a hurry - just skim the photos!)

Valmistin itselleni villakangastakin. Takin materiaaliksi päätyi lopultakin armeijan vanha ylijäämä villahuopa. Alkuvaiheessa epäilytti kun takki näytti niin paljon univormulta että lohkaisin maailman menettävän minussa univormuntekijän tai armeijan puvustajan... Onneksi sain takista lopultakin aivan ihanan, eikä ollenkaan liikaa armeijatyylisen. Voi miten onnellinen ja ylpeä tästä olenkaan. (ja se heijastuu suoraan postauksen pituuteen tällä kertaa, sillä aion selostaa koko homman askel askeleelta. Jos ei jaksa lukea niin no hätä...)

Here's how I made it.
Step 1: The initial sketch: this is how I envisioned it: an asymmetrical closing, standing collar, 2 piece sleeves, long vertical lines with pockets in them, + some nice closing system (not buttons)

Näin takki syntyi. 1: Suunnitelma: halusin suoralinjaisen villakangastakin. Pystykauluksen ja pystyleikkaukset. Kahden kappaleen hihan ja hyvin istuvan hartialinjan. Taskut ajattelin näppärästi laittavani pystyleikkauslinjoihin, ja kiinnytys oli tässä vaiheessa auki. Jotain muuta kuin tavalliset napit

Step 2: Pattern making & toile. Pattern making was not too difficult. Only struggled with the collar and the 2 piece sleeve, however, the problems in fit were evident in toile, as can be seen from these photos:

2: Kaavoitus ja proton ompelu. Kaavoitus sujui vauhdikkaasti ja kaulusta sekä kahden kappaleen hihaa lukuunottamatta todella näpsästi. Ongelmat istuvuudessa alkoivat paljastua proton sovituksessa kuten näistä kuvista huomaa: 


SO. The collar was a d i s a s t e r . Needed to redraw it completely. The sleeves were hanging too low and there was some extra horisontal space in the center back. Fixed all these. I also realised that the pocket idea that I originally had, would not work. No way I could insert pockets into those long vertical lines! So ended up changing pockets into diagonal welt-pockets. And then: tried to find a nice material. But could not find a wool fabric that would have been anything that I wanted (and I searched all Helsinki and Tallinn!) so I ended up cutting the coat out of an army surplus wool blanket. What a weird material! Obviously almost 100% wool, (can tell this from how it behaved when steaming it etc.) but also some straw, cotton slub and some other fibres in the mix. Looks like a true wartime material, where everything that has been available has been used in the mix. Noneofthe less a beautiful and warm material. In just a perfect shade of grey!)

Ensimmäinen sovitus oli paljastava. Toki lakanakangas asettuu eri lailla kuin villakangas mutta silti oli nähtävissä että kaulus oli täysi susi. Olan pituus oli ihan väärä (lyhensin aika paljon) ja selkään jäi pussiin kangasta, joten sieltä piti ottaa parin sentin poisto. Tajusin myös ettei taskuja voisi istuttaa pystysaumoihin koska ne menisivät silloin päällekkäin. Ei hyvä. Eli taskuidea muuttui vinoiksi kaitaletaskuiksi. Kun sain kaikki ongelmat korjattua kaavoihin, hengitin. Luulin että vaikein osa oli takana. Mutta äkkiä paljastui ettei mistään kangaskaupasta löytynyt villakangasta jonka olisin kelpuuttanut. Kävin Helsingin ja pääkaupunkiseudun kangaskaupat läpi. Ei mitään. Kävin Tallinnan liikkeet läpi: ei mitään. Lopulta päädyin leikkaamaan takin vanhasta armeijan ylijäämä huovasta joka onkin materiaalina varsin mielenkiintoinen: 
Kankaan käyttäytymisestä päätellen se on lähes 100% villaa, ja muokkautui ihanasti höyryllä. Väri on täydellisen elävän harmaa mutta mikä sen elävyyden tuo: no huopaan kudotut oljenpätkät ja erinäiset langanpätkät jotka ovat jotain lumppua. Näyttää ihan sota-aikana valmistetulta - siis niin, että kaikki käytettävissä oleva materiaali on hyödynnetty. Ihanaa!
The actual sewing process was a bliss: everything went just smootly: I did not have to unravel one stitch (this never happens to me in normal life!). Lovely. And my friend helped to insert sleeves properly - so in the finished coat the shoulderline is immaculate!

Ompelu olikin sitten tanssia yliopiston uuden Pfaffin kanssa (voi yläsyötin! kirjoittaisin oodin jos osaisin) en joutunut purkamaan yhtyään ainoaa pistoa, ja hihojen istutuskin sujui täydellisesti opiskelukaverin avustamana (kiitos Elina Ö.!) Lopputuloksena täydellinen hartialinja. Ei mulla tällaista ole ikinä missään takissa aiemmin ollutkaan!


And the finished jacket fits EXACTLY like I wanted it to fit. So warm and lovely. I'm ridiculously proud of this. The closing is with clasps. And they fit the style so well me-thinks... Plus the coat looks great both clasped closed and when the top two clasps are left open (that was a surprise to me...)
Ja takista tuli ihana! Se istuu juuri niin hyvin kuin voisi ikinä toivoa ja tuo kiinnityssysteemi jonka toteutin carabiinihakasilla on siisti yksityiskohta. Sopivat hyvin tyyliin. Kun vielä yllättäen takki näyttää todella hyvältä myös kaksi ylintä hakaa auki, niin tässä on todella voittaja olo! (en ollut yhtään ajatellut miltä takki näyttäisi auki. mutta sehän toimii!) Ei voi muuta sanoa kuin että ihanin tässä koulutuksessa tehty työ ikinä ja todella mahtavalta tuntuu pitää omien mittojen mukaan tehtyä takkia joka istuu ihan täydellisesti. Mahtava tunne.