Autopilot - Automaattiohjauksella

It's been a week since my last blog post. I just haven't felt like bligging at all. Nothing really special has happen either - it's been family life as usual. Slightly chaotic. The little man has been under the weather for over a week now, which means no sleeping at nights. He's never really slept well after he turned two months but this week has been ridiculous.Come nighttime -  I'm awake with him at least once a hour - sometimes every fifteen minutes. This turnes the daytimes into a kinda blur. I'm doing everything as usual but somehow feeling like I was on autopilot. I might look like normal but in reality I cannot remember half of what I do during daytime due to sleep deprivation. (started thinking when was the last time I slept 3 hours in a row - it was in April... so no wonder I feel this way)

Anyway - I still feel happy but tired. I've been knitting a lot, beats me how I'm able to knit this much while completing all the other household tasks as well, but hey - maybe it's a miracle:-) This week I've also been sewing and spinning again. And today I had a go with dyeing with mushrooms. More about that later - the first batch of my own mushroom- dyed yarn is drying as I write this....

In the meanwhile - I have photos of Coco cardigan, which was my Olympic knitting project that I did not finish in time.

Pattern: Coco by Ruthie Nussbaum
Yarn: Frog Tree Brushed Suri in off white
Needles: 3,75mm

Now that Coco is finished I'm not too thrilled about it. It looks ok-ish. The colour is a nice shade of off white - yarn is soft and cuddly, and sequins look great but for some reason this is not a real winner. I might wear it sometime, but that's all.

 Sitten kotimaisella: Eli viikon tauko blogaamisessa johtuu tällä kertaa siitä kun ei ole huvittanut yhtään päivittää blogia. Mitään kamalaa ei ole tapahtunut, enkä ole mitenkään allapäinkään, mutta poitsu on ollut  yli viikon kipeänä ja kuten monilla vauvoilla, tämä on totisesti näkynyt yöunissa. Tuo pikkumieshän ei ole nukkunut hyvin öitään sen jälkeen kun täytti 2 kk ja nyt ysikuisena normiyönä herätään edelleen kerran /1,5tunnissa. Noh nyt flunssan ja kuumeen myötä heräämiset ovat kiihtyneen niin, että heräillään kerran tunnissa jos hyvin menee ja huonoina hetkinä vartin välein. Alkaa tämä äiti olla pikkasen väsynyt. Onneksi tämä on vain vaihe. (tosin muistelin juuri milloin olen viimeksi nukkunut edes kolme tuntia putkeen - taisi olla huhtikuussa... ei ihme että olo on mitä on) 

Päivät rullaavat ihan normisti varsin touhukkaina, tosin olo on viime aikoina ollut kuin olisin autopilotilla. Teen kyllä normaalit jutut, mutta muisti pätkii ja olo on tokkurainen.  Kuitenkin asiat muuten hyvin ja mielenkiintoa uusien asioiden opetteluun piisaa - kunhan olisi tuota energiaa vähän enempi. Tänään pääsin muuten vihdoin kokeilemaan sienivärjäystä! Ekat langat on nyt käsitelty ja kuivumassa - mutta siitä enempi tulevaisuudessa. Noin muutenkin puikoilta on valmistunut neuletta ihan käsittämättömän paljon, ja olen tällä viikolla myös ommellut mekon nuorimmalle tytölle ja istuttanut kukkasipulit, ja kehrännyt jne... eli autopilotillakin saa ihan kivasti aikaiseksi näköjään. Tai sitten meillä on hyviä kotitonttuja avustamassa. (eivät tosin auta siivoamisessa yhtään. Talo on yhtä kaaosta. mutta se on vain maallista...)

Kuvissa sen sijaan Coco neuletakki, jonka aloitin olympialaisprojektina. Neule ei kuitenkaan valmistunut ajallaan ja paljetitkin sitten menivät ja loppuivat kesken, mutta tuli sitä valmista kuitenkin. Lopputulos on sellainen ihan ok. Eli ehkä tätä nyt voi kuitenkin joskus pitääkin, mutta se ajatus tästä oli kyllä parempi kuin tämä lopputulos. Noh - joskus näinkin.