Hat trick - Hattutemppu

Let me introduce Anna - my newest hat. Actually it's two hats in one as it is reversable. Such a cool pattern. But pure agony to knit (if I'm being completely honest) and it took me a half a year to graft the lower edge of the hat....
This is my first double knitting project, meaning that the both sides of the hat are knitted simultaniously. Very cool technique (and s l o w ). I have dyed the yarns myself - the green one was dyed with Cow Parsley (alum premordant, iron after mordant) and the light brownish alpaca was dyed with Bladderwrack. Very satisfying knitting with yarn that I have dyed myself.

Hattutemppua olisi tarjolla. Mallina Anna - Pipo on pääasia kirjan onteloneulottu myssy, joka on 2 in 1 malli. Toiselta puolelta ihanan vihreä kera vaalean kukan ja toisella puolella värit päinvastoin. Tämä on ensimmäinen onteloneulottu projekti jonka olen toteuttanut ja malli on makee. Tosin todella h i d a s neuloa. Lisäksi valmiiksi neulottu pipo odotteli sitä päättelykeijua yli puoli vuotta ennen kuin sain alareunan silmukoitua valmiiksi. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan - eh?

Olen superylpeä näistä pipolangoista sillä ne olen itse värjännyt pari kesää sitten. Vihreä on värjätty koiranputkella (aluna esipuretus ja rauta jälkipuretus) ja vaalea alpakka on käynyt rakkoleväkylvyssä. Jotenkin todella mukavaa neuloa itsevärjätyistä langoista.

The grass was greener - Kun ruoho vielä vihersi

These have been the most indispensable knitted project for a long time. A pair of legwarmers that I've been using every single time when running since their completion. So great. So functional. Maybe not the biggest "wow", but still... very very good ones. The leg is 2 * 2 ribbing and then the bottom is slightly flared knit stitch + a firm twisted rib at the very bottom. This ensures that they A) keep the chill away from my achilles tendons while running. b) stay firmly put on top of my Ice bugs - so no snow or ice gets into my trainers. (and yes - we have snow, the photo has been taken already in last autumn, early December.... so the grass was green back then. Now it's all white)

Joulukuun alussa ruoho oli näköjään vielä varsin vihreä. Mitä nyt pientä huurretta havaittavissa maassa. Nämä ovat ehdottomasti eniten viime aikoina käyttämäni neule. Eivät ulkoisesti mitään intohimoja herätä, vaikka lanka onkin nätin väristä 100% online linien villaa, mutta se käytännöllisyys! Ah. Laitan nämä nykyisin joka kerta jalkaan kun lähden lenkille. Nimittäin : nämä pitävät akillesjänteet ja nilkat lämpöisinä (eli ehkäisevät vammoja) ja samalla lumi ja jää eivät mene kenkään! Ihan loistotuote. Eli varsi on 2o, 2n joustinta, ja sen jälkeen lisäykset n. 4s välein. Sitten pieni pätkä sileää ja loppuun napakka 1kiertäen oikein, 1n joustin, jotta pysyvät tukevasti juoksukenkien päällä.  
(jostain kumman syystä tänään soi päässä Pink Floyd. siitä tuo otsikon engl. nimi)

The return of the Finishing Fairy - Viimeistelykeijun paluu

Oh joy of the holidays! Sleeping in, relaxing, being with the kids... and guess what? The Finishing Fairy, who's been missing for over a year, returned! So finally (finally indeed!) I have a pileful of FO's.

Here's the first one. A sweet little bolero in buttery soft Mirasol  alpaca - bamboo mix yarn. So soft. So warm. And I Love that green shade. As always .

Pattern: modified from Lily of the valley shrug by Michele Rose Orne
Yarn: Mirasol Qina in Olive green
Needles: 5mm

In the original pattern the fronts are knitted exactly the same, making them asymmetrical. I wanted my shrug to have symmetrical fronts so I knitted the front pieces as mirror images of each other. I also changed the edging completely. Around the neckline and the fronts there is just two rows of purl stitches where I've inserted two buttonholes for my sweet little vintage bakelite buttons.
For hem I chose a pretty but very simple feather lace that works well.

I like this knit a lot. The colour, the yarn , the modified design, it all works out so well together. It is one cozy little knit that is just the ticket on top of the dresses.

Voi miten tarpeeseen pitkä joululoma tulikaan. Kaiken järjettömän kiireen jälkeen sain vihdoin nukutuksi ja vähän levätyksikin. Silti, kuten kuvasta näkyy, aneemisen kalpeita täällä ollaan vieläkin ja rautaa vedetään tabuina päivittäin, josko jonain päivänä värit palaisivat... Noh. Joululomalla tapahtui ihme: viimeistelykeiju palasi vihdoin! on se aika kauan ollutkin poissa - vuoden tai jotain. 

Valmistui kasa vaatekappaleita, jotka ovat lojuneet mikä missäkin korissa, hyllyllä tai kaapissa odottamassa. Tämä boleromainen pikkuneule on yksi lähes vuoden odottaneista. Pohjana olen käyttänyt Michele Rose Ornen mallia, mutta parantelin sitä omaan makuuni sopivaksi: ensinnäkin alkuperäisessä molemmat etukappaleet neulottiin identtisiksi, niin että ne olivat epäsymmetriset. Halusin kuitenkin omaan neuleeseeni symmetriaa, joten neuloin etukappaleet toistensa peilikuviksi. Hyvä ratkaisu. Etureunoihin ja pääntielle neuloin vain pari kerrosta nurjaa, jonne piilotin pienet napinlävet kahta vintage bakellittinappia varten. (ihania nappeja!!) Helmaan puolestaan lisäsin yksinkertaisen mutta mielestäni tähän malliin passelin sulkapitsin. Lopputuloksena on unelmanpehmeä ja aivan ihanan sävyinen vihreä pikkujakku, joka tuntuu taivaalliselta mekkojen päällä. ihanaa . Jotain valmista!!