No niin. viime kerralla oli puhetta että vähän on ollut tuo neulontahaltijatar hukassa viime aikoina ja lähinnä ongelmat liittyivät tähän huiviin. Lanka vain ei sitten riittänytkään (taaskaan) joten kaivoin lankakoristani sopivan vahvuista tummanharmaata merinoa ja neuloin reunuksen tyynen rauhallisesti loppuun. (tosin jossain mielen sopukoissa kyllä kuulin sen äänen, joka manasi että "siitäs sait! ei siis niinkuin haittaa yhtään vaikka mitä tapahtuisi koska nythän tämä neulotaan loppuun...") Harmittaa vähän ettei ollut punaista lankaa sopivan paksuisena - olis ollu sellainen vielä huomiota herättävämpi tuo viimeinen mallikerta tuosta reunuksesta, mutta: mustanharmaakin yllättäen toimii. Eikä näytä nyt valmiina ollenkaan pahalta...
This probably tells you more about me than you've bargained for but sometimes this rebellic little voice inside of me takes over and the result is usually something like this. Not that I'm complaining, but it is everything but grown up... or what you think?
Still - I have one sunny yellow shawl now! I spun the yarn, I dyed it with onion skins and then knitted it into this rustic loveliness. Can you hear the happiness?
Pattern: Juneberry Triangle by Jared Flood
Yarn: my own handspun (407m/200g) BFL/ mulberry silk, dyed with onionskins
Needles: 5mm
Tämä koko ongelmanratkaisumalli kertoo varmaan yhtä sun toista itsestäni. Mutta kun ei homma toimi, niin sitten pitää hakea vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Ja tämä nyt oli juuri sellainen.
Jännä sinänsä että kaiken purkamisen, manaamisen ja tuohtuneisuuden jälkeen huivi on ihana. Siis aivan ihana. Lanka on itsekehrättyä ja itse sipulinkuorilla värjättyä - ja sopii passelisti tähän rouheaan huivimalliin. Tästä tykkään.
Oh - is it spring - or better still: summer where you are?
It's finally spring here! ok, still too much snow, but look: Flowers!! (snowdrops. they really are true to their name!)
